Mitä maahanmuutto maksaa, osa III : Lasikatot murtuvat

Tämä on viimeinen osa kolmiosaisesta kirjoitussarjastani Mitä maahanmuutto maksaa. Ensimmäinen osa Ihmisen hintalappu ilmestyi 26.12. ja toinen osa Hyvät ja huonot maahanmuuttajat 27.12.

Joulukuussa ilmestynyt Päivisen raportti yrittää hahmotella maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia. Raportissa toistuu yksi trendi, joka Suomessa on ollut koko lyhyen maahanmuuttohistoriamme ajan : maahanmuuttajien työllisyys on paranemaan päin. 2000-luvulla tulleet maahanmuuttajat ovat työllistyneet paremmin kuin 1990-luvulla, ja uudemmat vuosiluokat ovat työllistyneet paremmin kuin vanhemmat. Tämä kehitys ei tietenkään ole suoraviivaista : esimerkiksi 2010-luvun lama on heikentänyt maahanmuuttaneiden työllisyyttä, aivan kuten suomalaistenkin.

Päivinen mainitsee keskeiseksi syyksi tehostuneen kotouttamispolitiikan. Hän ylistää erityisesti vuoden 1997 kotouttamislakia, jonka pitkän aikavälin positiivinen vaikutus maahanmuuttaneiden työllisyyteen ja tulokehitykseen on voitu osoittaa yksiselitteisillä tutkimuksilla.

Mitä maahanmuutto maksaa, osa II : Hyvät ja huonot maahanmuuttajat

Tämä on toinen osa kolmiosaisesta kirjoitussarjastani Mitä maahanmuutto maksaa. Ensimmäinen osa Ihmisen hintalappu ilmestyi 26.12. Kolmas osa Lasikatot murtuvat ilmestyy 28.12.

Kotouttaminen maksaa itsensä takaisin…

Aikuisen maahanmuuttajan elinkaarimallin alussa on yleensä kotoutumisvaihe, jossa henkilö opiskelee suomen kielen ja hankkii suomalaisille työmarkkinoille sopivan ammattitaidon. Tällöin hän on veronmaksajien kannalta kustannuserä. Jos kotoutuminen onnistuu hyvin, tämä vaihe jää lyhyeksi. Kotouttamisen voi nähdä investoinniksi, joka tuottaa myöhemmin hyvän tuoton yhteiskunnalle.

Työperäisen maahanmuuttajan kohdalla alkuvaiheen kustannuserää ei tule välttämättä ollenkaan. Vaasaan tuli nousukaudella 2007-08 paljon unkarilaisia hitsareita, jotka saapuivat kaupunkiin perjantaina ja aloittivat työt seuraavana maanantaina.

Mitä maahanmuutto maksaa, osa I : Ihmisen hintalappu

Tämä on ensimmäinen osa kolmiosaisesta kirjoitussarjastani Mitä maahanmuutto maksaa. Toinen osa Hyvät ja huonot maahanmuuttajat ilmestyy 27.12., ja kolmas osa Lasikatot murtuvat 28.12.

Toukokuussa 2015 Juha Sipilän hallitusohjelmaan kirjattiin yhdeksi tavoitteeksi ”laatia riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme, joka mahdollistaa tosiasioihin pohjautuvan keskustelun ja paremman kotouttamispolitiikan sekä päätöksenteon.”

Selvitys julkistettiin viikko sitten Sosiaali- ja terveysministeriön raporteissa. Kyseessä on yhden henkilön, STM:n virkamiehen Jere Päivisen kirjoittama yhteenveto alalla tehdystä tutkimuksesta.

Jutunkertoja Pekka Haavisto

Sain kunnian haastatella Pekka Haavistoa, joka oli kirjailijavieraana Vaasan kaupunginkirjastolla. Pekkahan on kirjailija – sen lisäksi että hän on pitkäaikainen kansanedustaja, joka on toiminut mm. Suomen ja Euroopan vihreiden puheenjohtajana sekä kaksi kertaa ministerinä ja presidenttiehdokkaana. YK:n tehtävissä hän on kierrellyt lukemattomissa maissa – yleensä sellaisissa, joissa on joko sisällissotia tai ympäristöongelmia tai molempia.

Pekalla riittää loputtomasti hyviä stooreja, joten tunti hänen seurassaan ei tuntunut todellakaan pitkältä.

Vaasan valtuusto väitteli monikielisyydestä ja lastensuojelusta

Vaasan kaupunginvaltuuston budjettikokous kesti eilen 12 tuntia – vaikka osa budjetista, investointimenot, siirrettiin joulukuun kokoukseen. 

Monikielinen Vaasa

Kokouksessa käytiin paljon keskustelua vaasalaisten identiteetistä. Ensimmäinen väittely syntyi siitä, onko Vaasa kaksikielinen vai monikielinen kaupunki. Kaupungin strategiaan oli kirjoitettu sana ”monikielinen”, ja tämä herätti ahdistusta ruotsinkielisissä. Hans Franz (RKP) sanoi, että hän ei todellakaan vastusta kansainvälisyyttä, mutta hän haluaa korostaa Vaasan erikoisluonnetta kaksikielisenä kaupunkina.

Huudin asukasilta puhui mopoista ja busseista

Vaasan Huutoniemen ja lähialueiden asukasilta oli keskiviikkona kohtaamispaikka Huudilla. Paikalla oli reilut 40 henkeä, ja keskustelu kävi vilkkaana. Selvää oli, että tämä oli tarpeellinen tapaaminen. Seuraava päätettiin järjestää jossakin vaiheessa kevään puolella 2018.

Huutoniemen koulun pihalle ajaa arviolta sata autoa aamuisin tuomaan lapsia kouluun, ja onnettomuusriski on kova. Asukasillassa heitettiin ehdotuksia, että lapset voisi jättää koulun pihan sijasta Puskantielle tai vaihtoehtoisesti Teininkujan tai Kuninkaantien varrelle.

Metsähakkuut ja hiilipäästöt

Stig-Göran Lassas kyseenalaisti sekä vihreiden että biologian tutkijoiden kyvyn ymmärtää Suomen metsätaloutta (Sydösterbotten 16.9., Vasabladet 20.9.).

Vihreä meppi Heidi Hautala oli äänestänyt syyskuussa europarlamentissa sen puolesta, että metsienhakkuut huomioitaisiin, kun lasketaan Suomen hiilipäästöjä.

Suomi on yhtä aikaa hiilipäästöjen lähde ja hiilinielu. Toisaalta Suomen autot, turvesuot ja energialaitokset laskevat ilmakehään hiilidioksidia, joka kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. Toisaalta Suomen metsät kasvavat ja nielevät ilmakehästä hiilidioksidia, siten hidastaen ilmaston lämpenemistä.

Tuulivoima on Saksassa puolta halvempaa kuin Suomessa

Saksassa pidetyssä tuulivoimatuen tarjouskilpailussa keskihinnaksi tuli 42,80 € per megawattitunti. Tämä on hinta, jonka Saksan liittotasavalta takaa uusille tuulisähkön tuottajille. Suomessa tavoitehinta on kaksi kertaa suurempi : 83,50 €/MWh.

Jos tuulivoiman tuottaja saa sähkönsä myytyä tavoitehintaan, hän ei saa mitään tukea. Jos myydyn sähkön hinta alittaa tavoitehinnan, tuottaja saa erotuksen Saksan liittotasavallan verkkovirastolta Bundesnetzagenturilta.

Sipilän biotalous ja EU:n ilmastopolitiikka törmäyskurssilla

Kaksi suomalaista meppiä on tuominnut Euroopan ympäristövalokunnan suunnitelmat huomioida metsähakkuut ilmastopolitiikassaan. Anneli Jäätteenmäen (kesk) mukaan asiassa ei ole ”järjen hiventä”. Nils Torvalds (RKP) väitti, että eurooppalaisilla mepeillä ei ole ”harmainta aavistusta hyvästä metsänhoidosta”.

Kurdien naissotilaat piirittävät ISIS:n pääkaupunkia

Kurdien naissotilaat piirittävät ISIS:n pääkaupunkia Raqqaa, Pohjois-Syyriassa. Saartorengas on vielä avoin etelän suunnalta mutta saattaa sulkeutua lähipäivinä.

Piiritetystä kaupungista pakenee siviilejä. Vielä äsken ainoat naiset, joita he saattoivat nähdä, olivat olleet mustissa kaavuissa päästä varpaisiin. Nyt heidän ympärillään on taisteluissa karaistuneita kurdien naissotilaita, tiukasti tyköistuvissa univormuissa, kalashnikov olalla ja tupakka suupielestä roikkuen. Kulttuurishokki on raju.

Ugandaan tuli miljoona pakolaista

Ugandaan tuli yli miljoona pakolaista vuonna 2016, mutta maa ei ole sulkenut rajojaan pakolaisilta. Euroopan Unioniin tuli toissa vuonna saman verran pakolaisia, ja se löi käytännössä ovet kiinni pakolaisille.

Ugandassa on 37 miljoonaa asukasta, EU:ssa 510 miljoonaa. EU on noin 15 kertaa vauraampi kuin Uganda. EU:lla ei siis ole enää varaa ottaa vastaan pakolaisia. Ugandalla on.

Vaasan valtuusto lykkäsi leikkauksia ja äänesti liito-oravista

Vaasan valtuuston viimeinen kokous ennen kuntavaaleja oli lyhyt : poikkeuksellisesti läppärini akku riitti koko kokouksen ajaksi. Asioita oli kuitenkin paljon.

Ammattikorkeakoulu kaatumassa kaupungin harteille

Valtuusto päätti ostaa Pohjanmaan liitolta Vaasan ammattikorkeakoulu Oy:n (VAMK) osakkeita 150 000 eurolla. Kaupunki omistaa VAMK:sta entuudestaan 74%, ja oston myötä osuus kohoaa 84 %:iin. 

Juha Tuomikoski, ehdokas 268

OLEN VAASALAINEN VIHREÄ VAIKUTTAJA JA NYT EHDOKKAANA KUNTAVAALEISSA. Vuodesta 2012 lähtien olen ollut Vaasan valtuustossa vihreiden ensimmäinen varavaltuutettu, ja tiiviisti mukana valtuustoryhmän työssä. Olen osallistunut vihreiden varjobudjettien laatimiseen ja valtuustoryhmämme yhteisten kantojen muotoiluun.

Vaasan sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenenä olen seurannut erityisesti sote-asioita ja puolustanut lastensuojelun, päihde- ja mielenterveystyön, terveysasemien ja vanhuspalvelujen määrärahoja.

Tämän vuoden alusta minut valittiin Vaasanseudun vihreiden puheenjohtajaksi. Koordinoin vihreiden vaalikampanjaa Vaasassa. Työtäni helpottaa se, että vihreä kampanjaväki on itsenäistä ja omatoimista.

Juha Tuomikoski, kandidat 268

JAG ÄR EN GRÖN AKTÖR I VASA OCH JAG HAR STÄLLT UPP I KOMMUNALVALET. Fr.o.m. 2012 har jag varit första ersättare i den gröna fullmäktigegruppen i Vasa och deltagit i gruppens gemensamma beslutsfattande samt uppdragning av de grönas alternativa budjeter.

Som ersättare i social- och hälsovårdsnämnden har jag försvarat anslag för hälsostationer, äldreomsorg, barnskydd och stöd till missbrukare.

I år är jag ordförande vid Vasanejdens gröna och ansvarar för koordineringen av de grönas valkampanj i Vasa. Lyckligtvis är de grönas aktivister ganska självständiga.

Juha Tuomikoski, Candidate 268

I AM A GREEN POLITICAL ACTOR IN VAASA AND NOW CAMPAIGNING FOR ANOTHER TERM IN CITY COUNCIL. Since 2012 I have been the first deputy of green city councillors in Vaasa City Council, participating in common decision-making and especially making of green shadow budgets.

I have been active especially in social and health services, defending the resources of child protection, health centers, substance abuse prevention and care for the elderly.

Since the beginning of this year, I have been the chairman of The Greens of Vaasa, responsible for coordinating the local election campaign of the greens. Luckily, the greens can work independently.

Mustikkamaan rikas luonto kiinnostaa kaavoittajaa

VAASAN KAUPUNKI HALUAA OSTAA MUSTIKKAMAAN ABB:LTÄ. Mustikkamaa on Melaniemen ja ABB:n välissä oleva 40 hehtaarin metsäalue, jossa on kaupunkioloissa hyvin merkittävä lajien ja biotyyppien kirjo. Asia koskettaa minua sikäli, että asun kolmen minuutin kävelymatkan päässä Mustikkamaasta ja kävelen siellä usein, mieluiten maastossa kumisaappaat jalassa ja loppukesästä marjaämpäri kädessä.

Kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakso perustelee kauppaa kaupungin tonttipolitiikalla : kaavoitettua maata pitäisi olla aina kolmeksi vuodeksi eteenpäin.

Mustikkamaasta yritettiin tehdä viime vuosikymmenellä asemakaava, mutta se kaatui 2007 Vaasan ympäristöseuran valitukseen. Asemakaava olisi täyttänyt noin puolet Mustikkamaasta lähinnä rivi- ja omakotitaloilla. Korkealaakso selittää kaavan kaatumisen syyksi liian tiiviin rakentamistavoitteen.

Haluan työpaikkoja ilmaston ehdoilla

Kun yhdeksän vuotta sitten lähdin politiikkaan, tärkein motiivini oli huoli ilmaston tilasta. Pelkäsin että planeettamme voi muuttua äärimmäisen vihamieliseksi paikaksi, jos ilmastonmuutos pääsee kiihtymään täysille kierroksille.

Samalla olin tietoinen, että ilmastonmuutoksen torjuminen on yhteiskunnillemme käsittämättömän vaikea haaste. Meidän pitäisi luopua esimerkiksi bensa- ja dieselkäyttöisistä autoista, asuntojemme lämmittämisestä kivihiilellä sekä osta-ja-kuluta-elämäntavasta. Ja kaikkeen tähän on aikaa vain pari vuosikymmentä.

I want jobs and a healthy climate

When I started in politics nine years ago, I was motivated by the worsening condition of the global climate. I was afraid that our planet can become a hostile place for humanity in a case the climate change runs away. 

At the same time, I understood that stopping the climate change is an incredibly difficult challenge. We should skip cars using fossil fuels, stop heating our houses with coal and forget the consumeristic way of life. And all this in a few decades.

I was worried what happens with employment if we make a climate policy that really matters. Are we going to live in a world of poverty and mass unemployment?

Nine years later, I am convinced we can have a sustainable life, still keeping our jobs.