Fennovoiman lupa meni läpi eduskunnassa itsenäisyyspäivän aattona, äänin 115-74. Rakentamislupakin mennee läpi ensi vuonna, kun Fortum tuli mukaan omistajaksi, ja 60%:n kotimaisuusvaatimus saatiin näin täyteen. Suomen kuudennen ydinvoimalan rakentamista aletaan tosissaan valmistella.
Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö oli pettynyt päätökseen. Hän totesi, että "tämä hidastaa kestävän energiatalouden rakentamista Suomessa". Niinistö oli todennäköisesti oikeassa.
Suomi missasi tuulivoimavallankumouksen
Suomen viidennestä ydinvoimalasta, Olkiluoto 3:sta, tehtiin vastaava periaatepäätös vuonna 2002. Voimala ei ole valmistunut vielä nytkään, 12 vuotta periaatepäätöksen jälkeen, mutta se ehti tehdä rumaa jälkeä uusiutuvalle energialle.
Tuohon aikaan Suomi oli tuulivoimateollisuuden kärkimaita. Halvan ydinsähkön odotus pysäytti tuulivoiman rakentamisen kymmeneksi vuodeksi. Tuolloin pidettiin itsestäänselvänä, että ydinvoimala valmistuu nopeasti ja että sen tuottama sähkö on halpaa. Kalliimman ja epävarmemman tuulivoiman rakentaminen tuntui jokseenkin turhalta.
Tuulivoiman rakentaminen pääsi Suomessa vauhtiin vasta sen jälkeen, kun eduskunta oli hyväksynyt syöttötariffilain 2010. Nyt elämme rajua rakentamisbuumia, jota Fennovoimankaan hanke ei todennäköisesti pysäytä. Työministeriö ennustaa, että vuonna 2025 Suomessa on tuulivoimaa 9 terawattituntia eli kymmenisen prosenttia kysynnästä. Vihreä liitto on asettanut tavoitteekseen samalle vuodelle 11 TWh. Vaikka näillä osuuksilla ei vielä maailmaa pelastetakaan, muutos on merkittävä : tuulisähkön tuotannon ennustetaan viisikymmenkertaistuvan siitä, mitä se oli ennen syöttötariffipäätöstä.
Suomi elää nyt 2010-luvulla samaa tuulivoimabuumia, jonka Länsi-Eurooppa koki jo edellisellä vuosikymmenellä. Länsi-Euroopassa rakennettiin tuulivoimaa samaan aikaan, kun Suomessa odotettiin (turhaan) halvan ydinsähkön virtaa. Vuoteen 2008 mennessä Tanskassa tuotettiin tuulella toistakymmentä prosenttia sähköstä ja Saksassa 7%. Suomi pyöri tässä vaiheessa prosentin murto-osissa.
Myöhäinen liikkeellelähtö on heikentänyt Suomen asemaa kansainvälisessä kilpailussa. Nyt kun meille lopultakin rakennetaan tuulivoimaa, emme enää pärjää eurooppalaisille tuulivoimayhtiöille. Ne ennättivät virtaviivaistaa tuotantoketjunsa edellisen vuosikymmenen eurooppalaisen buumin aikana ja jyräävät meidät täysin tarjouskilpailuissa.
Suomalaiset tuulivoimanrakentajat ovat nyt alihankkijoina omilla kotimarkkinoillaan, kun tanskalaiset, ruotsalaiset ja saksalaiset nappaavat urakoita niiden nenän edestä. Vaasalaisista yhtiöistä on hyötynyt The Switch, joka on tyytynyt nöyrään alihankkijan rooliinsa. Sen sijaan Mervento, joka tavoitteli itsenäisen pääurakoitsijan asemaa, hoippuu nyt konkurssin partaalla.
Voisiko Fennovoima-päätös aiheuttaa Suomelle vastaavaa vahinkoa?
Nukkuuko Suomi ohi aurinkosähkövallankumouksen?
2010-luvulla tuulivoima alkaa olla Länsi-Euroopassa kypsä energiamuoto. Se paranee, tehostuu ja halpenee edelleen, mutta turbulentein muutosaika on ohi.
Nyt on meneillään aurinkosähkön vallankumous. Aurinkosähkön hinta on romahtanut tämän vuosikymmenen aikana viidesosaan entisestä, vaikkakin se on edelleen kallista verrattuna esim. tuulivoimaan. Ja yllätys yllätys : Suomi on nukkumassa onnensa ohi.
Vuonna 2013 aurinkosähkön tuotantohuippu oli Suomessa 11 megawattia, mikä vastaa noin kolmea isoa tuulivoimalaa. Tuotantohuippu tarkoittaa Suomen kaikkien aurinkosähkökennojen yhteenlaskettua maksimitehoa aurinkoisena päivänä. Kannattaa huomata, että puhun nyt tehon yksiköstä megawatista (MW), en energian yksiköstä terawattitunnista (TWh), kuten äskettäin tuulivoiman kohdalla. Ero johtuu käyttämistäni lähteistä ja siitä, että taitoni eivät riitä monimutkaisiin muunnoslaskuihin.
Samaan aikaan Saksassa aurinkosähkön tuotantohuippu oli 36 000 megawattia eli yli 3000-kertainen Suomeen verrattuna. Italiassa se oli 17 000 MW, Ranskassa ja Espanjassa vajaa 5000 MW. Ja kertauksen vuoksi : Suomessa siis 11 megaa. Ei, en tehnyt pilkkuvirhettä. Suomen kohdalla en puhu yhdestätoista tuhannesta (11 000) megawatista vaan yhdestätoista (11) megawatista.
Lohdutukseksi voimme todeta, että muuten niin edistyksellinen naapurimaamme Ruotsi ei ole paljoa Suomea edellä : se tuotti auringolla vain 43 MW. Eteläisempi Tanska pääsi sentään yli 500 MW:n.
Aurinkoenergia jyrää tällä hetkellä etelän aurinkoisilla mailla. Aurinkosähkön tuottaminen pohjoisessa asettaa omat tekniset haasteensa, joista ehkä tärkein on valon epätasainen jakautuminen kesän pitkien päivien ja talven kaamoksen välillä. Mutta jos lasketaan aurinkoenergian vuosikertymää, se ei ole Suomessa huonompi kuin Keski-Euroopassa.
Suomessa tehdään paljon aurinkovoiman kehittämistyötä. Vaasasta voidaan mainita esimerkkinä Vaconin aurinkoinvertteri.
Nyt pelkoni on kuitenkin se, että aurinkoenergian kehittäminen ja tuotteistaminen hyytyy Suomessa. Pelkään, että se hyytyy halvan ydinsähkön odotukseen. (Tosin ydinsähkön halpuus on kyseenalaistettu nyt monella taholla.)
Tuuli ja aurinko ovat edelleen suhteellisesti kalliita sähköntuotantokeinoja. Ne kuitenkin kehittyvät ja halpenevat nopeasti. Niitä asennetaan maailmalla moninkertainen määrä ydinvoimaan verrattuna. Ne ovat japanilaisen vertauskuvan mukaan "auringonnousun" aloja.
Ydinvoima vaikuttaa enemmänkin "auringonlaskun" alalta. Esimerkiksi Fortum ei lähtenyt mukaan Fennovoima-yhtiöön siksi, että se saisi halpaa ydinsähköä. Se lähti mukaan siksi, että sille tarjottiin halpaa Karjalan tasavallan vesivoimaa. Ydinvoima oli hinta, jonka se suostui maksamaan saadakseen sitä mitä se varsinaisesti halusi.
Hajautetun energian vallankumous
Aurinkosähköön liittyy vielä yksi vallankumouksellinen elementti : se näyttää soveltuvan erityisen hyvin hajautettuun pientuotantoon. Aurinkosähköä voi tuottaa lähes millä tahansa vapaalla pinnalla, vaikkapa talon katolla ja seinissä. Fortum tarjoaa jo omakotiasujille aurinkopaneeleja, tosin toistaiseksi ei vielä Vaasan-Seinäjoen korkeudella eikä toistaiseksi kovin edulliseen hintaan.
Hajautettu aurinkosähkö kiihdyttää toista energiatekniikan vallankumousta, älykästä sähköverkkoa. Yhdessä nämä ovat ajamassa sähkömarkkinoita valtavaan muutokseen.
Satu Hassi vertasi joskus, että olemme sähköntuotannossa samassa vaiheessa kuin olimme teleliikenteessä 1980-luvun lopulla : silloin puhuimme vielä lankapuhelimessa, eikä useimmilla meillä ollut aavistustakaan siitä, mitä ovat esimerkiksi matkapuhelin, internet ja mobiiliverkko.
Vertauskuvin puhuakseni : pelkään, että olemme tekemässä miljardi-investointia lankapuhelintuotantoon juuri mobiilivallankumouksen kynnyksellä.
Lue lisää :
Aurinkovallankumous Länsi-Euroopassa :
17.9.2014 kirjoitettu facebook-
Kysymys on valinnasta. Siitä, halutaanko uusiutuvaa energiaa, vai halutaanko vähentää energiantuotannon päästöjä. Tässä kilpailussa ydinvoima on ainoa, jolla tähän mennessä ollaan päästy riittävään, n. 3% vuosittaiseen päästövähennykseen.
VastaaPoista"Tässä kilpailussa ydinvoima on ainoa, jolla tähän mennessä ollaan päästy riittävään, n. 3% vuosittaiseen päästövähennykseen."
VastaaPoistaEn ihan ymmärrä, mihin logiikkaan tämä perustuu. Päästövähennyksiä syntyy, kun investoidaan päästöttömään energiaan, ja se syrjäyttää päästöjä aiheuttavaa. Tällä vuosituhannella uutta tuuli- ja aurinkoenergiaa on otettu käyttöön moninkertainen määrä ydinvoimaan verrattuna. Jos jokin energiamuoto on laskenut päästöjä, niin nimenomaan tuuli ja aurinko.