Sosiaaliturva jäädytetään, opintotukea leikataan
Keskustaa ja vihreitä kutsutaan toisinaan perustulopuolueiksi. Nämä puolueet ovat valmiita puolustamaan erityisesti minimitasoista sosiaaliturvaa (esim. takuueläke ja työmarkkinatuki). Vastakohtana ovat esimerkiksi sosialidemokraatit, jotka painottavat ansiosidonnaista sosiaaliturvaa, tai Kokoomus, joka suhtautuu ylipäätään nihkeästi sosiaalietuuksiin.
Sipilän hallitus on jättänyt sosiaaliturvan minimitasot pääosin rauhaan leikkauksilta. Ainoa silmään osuva poikkeus on opintotuki, josta napaistaan pois 90 M€. Opintotuella elävät ovat Suomen köyhin väestönosa, mutta porvarien silmissä opintotuki on ollut jotenkin epäilyttävää perustamisestaan, 1970-luvulta lähtien.
Työttömyysturvan minimistä (työmarkkinatuki) ei oteta pois. Sen sijaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa tullaan supistamaan 200 M€.
Sosiaaliturvan yleistä tasoa laskee indeksien jäädytys – eli tukiin ei tehdä Sipilän hallituksen aikana inflaatiotarkistuksia. Hinnat nousevat mutta sosiaalietuudet eivät nouse. Onneksi luvassa ei ole korkeaa inflaatiota lähivuosina.
Kaksi sosiaaliturvan muotoa, opintotuki ja lapsilisät, kytketään kokonaan irti indeksisidonnaisuudesta, eli periaatteessa ne jäädytetään nykyiselle tasolleen myös tulevien hallituskausien ajaksi.
Eläkeläisten asumistuesta leikataan 123 M€. Leikkaus puree erityisesti pienituloisimpiin, vuokralla asuviin eläkeläisiin.
Suomalaisen sosiaaliturvan sinetti on toimeentulotuki. Sen pitäisi pelastaa, jos kaikki muu pettää. Toimeentulotuki on ainoa sosiaaliturvan muoto, jonka Sipilän hallitus säästää indeksijäädytykseltä.
Yritysten ja yhdistysten avulla ”merkittäviä säästöjä” kulttuuriin ja nuorisotyöhön
Indeksien ja sosiaalitukien jälkeen suurin säästöerä on opetus, tiede ja kulttuuri, jota sopeutetaan 556 miljoonalla eurolla..
Rankkoja kulttuuripoliittisia kannanottoja löytyy luvusta ”Kuntien toimintavapauden edistäminen”. Kuntien velvoitteita aiotaan keventää mm. taiteen perusopetuksen, vapaan sivistystyön, kirjastojen, nuoriso- ja liikuntatoimen, teatterien, orkesterien ja museoiden osalta.
Kuntien on periaatteessa edelleen hoidettava näitä alueita koskevat lakisääteiset velvoitteensa, mutta ne eivät ole velvollisia noudattamaan säädöksissä mainittuja "menettelytapoja palveluiden toteuttamiseksi”.
Jos asia jäi vähän hämäräksi, jatkolause täsmentää, että ”toimintavapauksien lisäämisen, yritysten ja kolmannen sektorin hyödyntämisen sekä normien purkamisen kautta arvioidaan saavutettavan merkittävät säästöt julkiseen talouteen”.
Eli merkittäviä säästöjä kirjastoista, nuorisotyöstä ja taiteen perusopetuksesta yritysten ja vapaaehtoistyön avulla.
Edellinen, Stubbin hallitus suunnitteli leikkaavansa toisen asteen koulutuksesta (lukiot, ammatillinen koulutus) 260 M€. Leikkaukset kaatuivat dramaattisella eduskunnan viimeisellä viikolla opposition vastustukseen ja hallituksen rivien hajoamiseen.
Nyt tämä samainen oppositio on tuomassa toisen asteen koulutukseen lähes samankokoiset (248 M€) leikkaukset. Näistä suurimman osan muodostavat ”myöhemmin tarkennettavat” rakenteelliset uudistukset.
Peruskoulu säästyy pääosin leikkauksilta, mutta indeksien jäädytys koskee myös valtionosuuksia. Eli jos opettajien palkat nousevat, peruskoulun määrärahat eivät nouse.
Lähteet :
- Ratkaisujen Suomi. Neuvottelutulos strategisesta hallitusohjelmasta. 27.5.2015. Hallitusohjelman tekstiosuus, 36 sivua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti