maanantai 25. huhtikuuta 2016

Aikuis- ja nuorisokoulutus yhteen Vaasassa


Vaasan kaupunginvaltuusto päätti tänään äänin 55-12, että Vaasan ammattiopisto VAO ja Vaasan aikuiskoulutuskeskus VAKK yhdistetään vuoden 2017 alusta lähtien. Yhdistäminen tapahtuu osastotasoa myöten, eli saman alan koulutusta antavat osastot sulautuvat yhteen. Uuden yksikön työnimi on Vaasan aikuiskoulutus VAK.

Hallintoa karsitaan voimakkaasti. Uudistuksessa poistetaan esimerkiksi neljä koulutuspäällikön tehtävää.

Myöhemmässä vaiheessa liitokseen saatetaan ottaa mukaan Vaasan oppisopimustoimisto.

Päätöksen palauttamista esitti Merja Rintamäki (kesk), ja minä kannatin sitä. En vastusta kategorisesti aikuis- ja nuorisokoulutuksen yhdistämistä, mutta tässä nimenomaisessa tilanteessa en pitänyt sitä järkevänä.

Asia on minua lähellä, aivan iholla. Olen ollut töissä VAKK:ssa pienin katkoksin 1995-2015, josta viimeiset viisi vuotta koulutuspäällikkönä. Tammikuussa 2016 siirryin vanhana työntekijänä EduVakk Oy:hyn, johon oli yhtiöitetty VAKK:n kilpailutetut toiminnot.
Olin valtuustopäivän aamuun asti epävarma siitä, olenko jäävi päättämään äskettäistä työnantajaani koskevasta organisaatiouudistuksesta, mutta sain lopulta kaupungin lakimieheltä vahvistuksen omalle käsitykselleni, että asia ei koske minua henkilökohtaisesti.



Aikuiskoulutuksen 40 vuotta

Aikuis- ja nuorisokoulutuksen ero syntyi 1970-luvulla, kun alettiin perustaa erillisiä aikuiskoulutuskeskuksia. 2000-luvun alussa Vaasan nuoriso- ja aikuiskoulutukselle luotiin yhteinen kattorakenne, toisen asteen hallinto.

Viimeisen vuoden aikana toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on ollut Vaasassa kovaa tempoilua suunnasta toiseen. Toisen asteen hallinto purettiin kesken kalenterivuoden kesäkuussa 2015, jolloin VAKK:sta ja VAO:sta tuli selkeästi erillisiä yksiköitä. Jo kaksi kuukautta myöhemmin niitä alettiin ajamaan yhteen uudelleen, tiiviimmässä muodossa. Näiden muutosten liikkeellepaneva voima oli kaupungin sivistystoimenjohtaja Christina Knookala.



Kaksi työkulttuuria

Aikuis- ja nuorisokoulutukset edustavat hyvin erilaisia työkulttuureja. Esimerkkinä voidaan sanoa, että nuorisokoulutus toimii elokuusta toukokuuhun, maanantaista perjantaihin ja kahdeksasta neljään, kun taas aikuiskoulutus pyörii myös iltaisin, lauantaisin ja heinäkuussa. Aikuiskoulutuksessa on perinteisesti toimittu kilpailluilla markkinoilla, mitattu osaaminen autenttisilla työnäytöillä, annettu monenlaisia täydentäviä tutkintoja ja henkilökohtaistettu opintoja opiskelijoiden omien koulutustarpeiden mukaan.

Aikuiskoulutuksella on suuri määrä tärkeitä tehtäviä. Se tarjoaa mahdollisuuden uudelleenkouluttautumiseen ihmisille, jotka eivät jostain syystä voi jatkaa nuorina valitsemallaan ammattiuralla. Koulutuksia järjestetään aloilla, joilla työvoimasta on kysyntää. Esimerkiksi viime vuosikymmenen lopulla Vaasan kaupungilla oli huutava pula lähihoitajista. VAKK koulutti muutamassa vuodessa satoja lähihoitajia. Näin ratkaistiin yhdellä iskulla kaupungin työvoimapula ja satojen työttömiksi jääneiden työttömyysongelma.

Lisäksi aikuiskoulutus vastaa aikuisten maahanmuuttajien ammatillisesta koulutuksesta. 20-30% aikuiskoulutuksen opiskelijoista on maahanmuuttajataustaisia. Koulutuksen suorittamisaste ja opiskelijoiden työllistymisaste ovat olleet olosuhteisiin nähden erinomaiset. Työllistymään ovat päässeet sellaisetkin maahanmuuttajat, jotka ovat alun perin tulleet Suomeen luku- ja kirjoitustaidottomina. Aikuiskoulutus kantaa erittäin merkittävän vastuun maahanmuuttajien kotoutumisesta.


Kaksi taloudenpitoa

Vaasassa tehtävän uudistuksen keskeinen peruste ovat tavoiteltavat 2,2 M€:n säästöt. Säästötarve on todellinen, syynä Kataisen-Stubbin-Sipilän hallitusten suuret koulutusleikkaukset. Vaasassa kolmasosa säästöistä pitäisi saavuttaa esimiehiä vähentämällä ja kaksi kolmasosaa uudistamalla toimintatapoja ja luomalla yhteistä opintotarjotinta.

Ongelmalliseksi säästötavoitteen tekee se, että yhdistyminen näyttää olevan toteutumassa tehottomamman organisaation ehdoilla. Yhdistettävät oppilaitokset eroavat selvästi toisistaan taloudelliselta tehokkuudeltaan.  VAKK:n toimintatapaa voi kuvata yritysmäiseksi, VAO:n toimintatapaa puolestaan virastomaiseksi.

Viime vuonna VAKK tuotti 13,2 M€:n toimintakuluilla 0,8 M€:n tuoton. VAO tuotti samaan aikaan 19,3 miljoonan kuluilla 0,2 M€:n tuoton. Näin laskettuna VAO:n tuottoprosentti oli 1,1% ja VAKK:n peräti 6,2.  VAKK:n suurempi tehokkuus toistuu tilinpäätöksissä vuodesta toiseen, huolimatta siitä, että keskimääräinen yksikköhinta on VAKK:n koulutuksissa pienempi kuin VAO:n.

Keskeinen syy VAKK:n suurempaan tehokkuuteen on se, että siellä on ennakoitu meneillään olevat valtionavustusten leikkaukset jo pari vuotta sitten ja trimmattu organisaatio kuntoon. VAKK:n viimevuotinen ylijäämä oli jokseenkin samansuuruinen kuin ne leikkaukset, joita siltä odotetaan (sekä ylijäämä ja että odotettavissa olevat leikkaukset noin 0,8 miljoonaa).

VAO:n ylijäämä 0,2 miljoonaa jäi vielä hyvin kauas sen säästövelvoitteesta 3,9 miljoonaa. Tämä kertoo raskaasta organisaatiosta, jolla on erittäin vaikeita leikkauksia edessään.



Yhdistyminen tehottomamman ehdoilla

Kun siis kaksi tällaista hyvin erilaista yksikköä yhdistetään ja kun yhdistämisen keskeisenä motiivina on tiukka talous, olisi loogista olettaa, että uudessa organisaatiossa otettaisiin käyttöön sen tuottavamman, ketterämmän ja tilanteita paremmin ennakoivan organisaation toimintamalli. Valitettavasti tästä ei näy selkeitä merkkejä nykyisen uudistusprosessin aikana.

Sivulliselle tarkkailijalle syntyy vaikutelma, että virastomaisempi VAO dominoi muutosta, ja muutos tapahtuu sen ehdoilla. Tilanne vastaa sitä, että Itä- ja Länsi-Saksa olisi yhdistetty Itä-Saksan ehdoilla.

Vaikutelmaa vahvisti Christina Knookalan käytös : hän onnistui kiertämään valtuustokokouksessa kaksi kertaa kysymyksen, tullaanko uuden yksikön johtaja valitsemaan avoimella julkisella haulla. Eli ilmeisestikään ei tulla valitsemaan pätevintä henkilöä avoimella haulla, vaan joku muu jollain muulla menettelyllä.  

Aikuiskouluttajien puolelta on tuotu esiin se huoli, että uudistuksessa aikuiskoulutus jää nuorisoasteen koulutuksen jalkoihin. Uudistus johtaa siihen, että aikuiskoulutuksen näkökulmaa edustaa koko organisaatiossa selkeästi vain toinen apulaisrehtori. Hänelle ei ilmeisesti olla antamassa esimiesvaltaa.

Rahat yhteen

Tehokkaammassa organisaatiossa herää tässä tilanteessa myös pelko, että tehottomampi aikoo rahoittaa toimintaansa sen ylijäämillä ja pystyy niiden avulla jopa lykkäämään välttämättömiä uudistuksia. Toisen asteen koulutuslautakunnan puheenjohtaja Juha Silander (kok) rauhoitteli valtuustossa näitä pelkoja vakuuttamalla, että näin ei pääse tapahtumaan.

Silanderin vakuutteluja on vaikea uskoa : uudessa organisaatiossa yhdistetään myös aikuis- ja nuorisoasteen talousseuranta, osastotasolle asti. Niiden rahat eivät yksinkertaisesti ole erillään ensi vuoden alusta lähtien.

Uudistuksessa on riskinä, että lamautamme yritysmäisesti toimivan ja ketterän VAKK:n, joka on tehnyt laadukasta koulutusta ja pienellä liikevaihdollaan tahkonnut kaupungin kassaan tasaisesti vajaan miljoonan per vuosi. Tällainen tuottavuus edellyttää huippuun hiottua organisaatiota. Pelkään, että tämä kone menettää tehojaan, kun se sulautetaan aivan toisentyyppiseen organisaatioon.

Valtuustokokouksessa Christina Knookala kuittasi nämä pelot sillä, että VAKK:n ketterimmät osat on jo yhtiöitetty EduVakk Oy:hyn, jota ei tulla sulauttamaan nuorisokoulutukseen. Niinpä mitään jyrkkää tehokkuuseroa ei ole Knookalan mukaan enää olemassa. Väite ei pidä paikkaansa : ketteryys on kulkenut läpi koko VAKK:n organisaation, ei vain sen kilpailutettujen osien.

Lähteitä :
Toisen asteen giljotiini Blogikirjoitukseni toisen asteen ammatillisen koulutuksen säästöistä. 14.2.2016. Tämän linkin takaa löytyy runsaasti lisää toisen asteen koulutukseen liittyviä linkkejä.
Vaasan ammatillinen koulutus, luonnos organisaatiomalliksi 9.2.2016 Liite, Vaasan kaupunginvaltuusto 25.4.2016, pykälä 45.

1 kommentti:

  1. Hyvä kirjoitus Juha! Täynnä paljon faktoja.

    VastaaPoista