Kirjoitin tämän jutun Pohjalaiseen 18.10.2018 yhdessä Vaasanseudun vihreiden puhenjohtajan Tuula Närvä kanssa. Se oli vastaus Henrik Gräsbeckin aiempaan kirjoitukseen.
Henrik Gräsbeck kirjoitti 12.10., että Suomen mahdollisuudet vaikuttaa ilmastomuutoksen hidastamiseen ovat ”täysin minimaaliset”.
Gräsbeck kertoo Suomen osuuden maailman hiilipäästöistä olevan vajaan promillen luokkaa. Laskelmiin näyttää tulleen desimaalivirhe: Suomen todelliset päästöt ovat vajaa prosentti maailman päästöistä, ei vajaa promille.
Suomen osuus maapallon väestöstä on kuitenkin vajaa promille. Jos tuhannesosa väestöstä tuottaa sadasosan päästöistä, on todettava suomalaisten henkilötason päästöjen olevan erittäin suuret verrattuna ihmiskunnan keskimääräisiin päästöihin.
Selvästikin olemme vielä osa ongelmaa, emme osa ratkaisua. Onneksi kuitenkin pienenevä osa, sillä päästömme ovat vähenemään päin.
EU:n ja Suomen tavoitteena on 20 prosentin vähennys hiilipäästöissä aikavälillä 1990–2020 ja vielä toiset 20 prosenttiyksikköä aikavälillä 2020–30.
Suomalaisten aiheuttamista päästöistä on vähennettävä Suomen metsien ja soiden imemä hiili. Metsien ja soiden hiilinielu imee suunnilleen puolet kaikesta hiilestä, jonka laskemme ilmaan. Valtavia hiilinieluja on myös Venäjällä, muissa Pohjoismaissa ja Kanadassa.
Tilanne on tässä suhteessa kuitenkin heikkenemässä Sipilän hallituksen hakkuupolitiikan myötä. Tilastokeskus arvioi 2017 YK:n ilmastosopimukselle kirjoittamassaan maaraportissa, että Suomen hiilinielu pienenee murto-osaan nykyisestä vuoteen 2030 mennessä, syynä siis hakkuut.
Jos tämä toteutuu, nettopäästömme puolitoistakertaistuvat samaan aikaan kun muu maailma ponnistelee päästöjen vähentämiseksi.
Gräsbeckin mukaan Suomen pitäisi pyrkiä vaikuttamaan siihen, että vaikutusvaltaisemmat maat ottaisivat ohjat vahvemmin käsiinsä. Tästä olemme täysin samaa mieltä. Erityisen vaikutusvaltaisia poliittisia tekijöitä ovat Kiina ja Euroopan Unioni, jotka molemmat suhtautuvat tällä hetkellä ilmastonmuutokseen vakavasti ja pyrkivät tosissaan vähentämään päästöjään.
Yhdysvalloissakin on vahvoja osavaltiotason pyrkimyksiä päästöjen alentamiseen, vaikka presidentti Donald Trump viekin maata päinvastaiseen suuntaan. Omat päästövähennystavoitteensa on asettanut parikymmentä osavaltiota, joista esimerkiksi Kalifornian tavoitteen on kerrottu olevan maailman kunnianhimoisin.
Suomen kunnille ilmastotyö on tärkeä imago- ja vetovoimatekijä. Valtiona meillä ei ole varaa kulkea tässä jälkijunassa.
Suomen kannattaa edelleen vähentää omia nettopäästöjään osana Euroopan Unionin ilmastopolitiikkaa. Meidän kannattaa tukea EU:n maailmanlaajuista ilmastodiplomatiaa. Ne toimet ovat meille kuuluva ja merkittävän tärkeä osa kokonaisuudesta. Suomen ei pidä olla osa ongelmaa, vaan kantaa vastuunsa yhteisistä ratkaisuista.
Lue myös :
Henrik Gräsbeck, Suomen mahdollisuudt estää ilmastonmuutos. Pohjalainen 12.10.2018
Kasvihuonekaasupäästöt EU:ssa ja maailmalla. Euroopan parlamentti 7.3.2018. http://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20180301STO98928/kasvihuonekaasupaastot-eu-ssa-ja-maailmalla-infografiikka
List of countries by carbon dioxide emissions. Wikipedia. https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_carbon_dioxide_emissions
Antti Kivimäki, Suomen hiilipäästöt saisi nollaan nopeasti. Näillä keinoin se tapahtuisi ja yksi on ylitse muiden. Helsingin Sanomat 11.10.2018 (maksumuurin takana). https://www.hs.fi/tiede/art-2000005859613.html?share=8c8c73ae6471f7071861796b85a0fe40
Projections and Total Effects of Policies and Measures. Suomen seitsemäs maaraportti Maailman ilmastokokoukselle 2017, osa 5. Arvio Suomen hiilinielun romahduksesta vuoteen 2030 mennessä metsänhakkuiden seurauksena löytyy taulukosta s.154 riviltä "Land use, land use changes and forestry" ilman mitään kommentteja ja selityksiä. Raportti kokonaisuudessaan löytyy sivulta https://www.stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_maaraportit.html .
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti