Perustulo on kannustavaa sosiaaliturvaa

Perustulo on herättänyt mielenkiintoa viime aikoina. Se on vihreiden ja Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa, ja Keskusta ja monet kokoomuslaiset kannattavat perustulokokeilua.

Vihreiden mallissa perustulon taso olisi noin 560 euroa eli työmarkkinatuen käteenjäävän osan suuruinen. Tämän rahasumman saisivat kuukausittain tililleen kaikki Suomessa pysyvästi asuvat täysi-ikäiset. Sillä korvataan kaikki sosiaaliturvan vähimmäisetuudet, kuten työttömien perusetuudet ja minimivanhempainpäivärahat. Verotuksella perustulo kerättäisiin asteittain pois niiltä, jotka eivät sitä tarvitse. 

Perustulon vaikutus eläkeläisen tai tavallisen palkansaajan tuloihin olisi plus miinus nolla. Työttömälle se olisi erittäin kannustava sosiaaliturvan muoto. Nykyinen sovitellun päivärahan järjestelmä toimii niin, että jos tienaat palkkaa euron, menetät työttömyysturvaa 50 centtiä. Kun tähän lisää leikkaukset asumistuessa ja toimeentulotuessa, pienimuotoinen työnteko ei ole työttömälle kannattavaa.  

Nykyistä sosiaaliturvaa voisi kuvailla tikkaiksi, joista puuttuvat alimmat puolat. Työttömän ei kannata ottaa vastaan osa-aikatöitä, vaan hänen pitää pyrkiä suoraan kokopäivätyöhön. Jos sellaista ei ole tarjolla, hänen on parempi pysyä työttömänä. Koska tikkaissa ei ole alimpia puolia, työtön ei usein pääse nousemaan ylemmillekään.  

Perustulo lisää tikkaisiin alimmat puolat : työtön voi edetä työmarkkinoille asteittain, askel kerrallaan. Nykyisillä työmarkkinoilla tämä on monelle ainoa realistinen mahdollisuus kehittyä ja kasvaa työelämässä. 

Myös aloittelevalle yrittäjälle perustulo on tärkeä. Nykyisessä systeemissä hän voi saada starttirahaa enintään puolentoista vuoden ajan, mutta sen saaminen on epävarmaa ja byrokratia hankalaa. Yritystä perustamista hillitsee myös konkurssin pelko - silloin on vaarana täydellinen tippuminen pitkäksi aikaa sosiaaliturvan ulkopuolelle. Perustulo takaisi pienyrittäjälle minimitoimeentulon kaikissa tilanteissa, myötä- ja vastoinkäymisissä. 

Perustulo ei yksinään riitä elämiseen - vaikeimmassa asemassa olevat tarvitsevat sen päälle edelleen esimerkiksi asumistukea. Jotta tuloloukkuja ei pääsisi syntymään, on palkkatulon vaikutus asumistukeen ja toimeentulotukeen syytä säätää loivaksi ja portaittaiseksi, kuitenkin säilyttäen vähintään nykyisen tasoiset suojaosat.

Nuorten syrjäytymisriskin pienentämiseksi aktiiviset tukitoimenpiteet ovat perustulomallissakin tarpeellisia. Perustuloon on mahdollista liittää nykymallin kaltainen vaatimus siitä, että alle 25-vuotias on oikeutettu perustuloon vain, mikäli tämä opiskelee tai käy töissä. 

Valtiolle vihreiden perustulomalli aiheuttaisi jonkin verran menonlisäystä, koska se kohentaisi kaikkein köyhimpien taloudellista asemaa. Toisaalta se lisäisi todennäköisesti pienituloisimpien taloudellista toimeliaisuutta ja hyödyttäisi näin epäsuorasti valtiota ja kuntia. Tulonmenetys voidaan kompensoida esim. ympäristölle haitallisten verotukien leikkaamisella ja kiinteistöveron korotuksella. Näin verotus kehittyisi työhön kannustavaan suuntaan.  

Perustulo on periaatteellisella tasolla niin iso muutos, että sitä kannattaa aluksi kokeilla rajatulla alueella. Jos kokemukset ovat myönteisiä, se kannattaa ottaa käyttöön maanlaajuisesti.  

Pieni ihminen voi perustulon avulla vapautua sosiaaliturvabyrokratian holhouksesta ja ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä. Uskon, että perustulo voisi vapauttaa valtavat määrät kahlittua energiaa ja uskoa omiin mahdollisuuksiin.

 

Lue lisää vihreästä perustulomallista https://www.vihreat.fi/asiat/vihrea-politiikka/teemat/koyhyys/perustulo#.VQ8ghK_9lMs