sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Vaasalle kunnianhimoinen energia- ja ilmasto-ohjelma


Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelman luonnos menee maanantaina 11.1. kaupunginhallituksen käsittelyyn ja sieltä myöhemmin valtuustoon. Ohjelmaa on työstetty konsulttivoimin jo viime vuosikymmeneltä lähtien, ilman näkyvää edistystä. Jossakin vaiheessa Vaasan ilmasto-ohjelma olikin ympäristöväelle huonon vitsin perikuva. Vauhtia se sai vasta 2013, kun kaupunki otti ohjelman luomisen omiin käsiinsä.

Ohjelmaa luovan ohjausryhmän puheenjohtajana toimi aktiivisesti kaupunginhallituksen pj Seppo Rapo (kok). Vihreitä edusti valtuutettu Ivanka Capova. Tärkeän panoksen antoivat konsultti Pekka Peura Vaasan energiainstituutista sekä Vaasan kaupungin kehittämispäällikkö Maija Alasalmi­­­, molemmat ­intohimoisesti asialle omistautuneita. Ohjelman kehittämiseen osallistuivat myös kuntalaiset Ota kantaa -palvelun kautta, ja Vaasan ympäristöseuralle annettiin mahdollisuus kommentoida keskeneräistä työtä.

Hiilineutraali Vaasa 2035

Energia- ja ilmasto-ohjelma on erittäin kunnianhimoinen paperi. Isoja tavoitteita ovat :

·         Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tavoite on sama kuin Helsingin ja Espoon kaupungeilla. Tämä ylittää EU:n asettaman tavoitteen (20% vähennyksistä).
Vaasan asukaskohtaiset päästöt olivat vuonna 2013 noin 5 hiilidioksiditonniekvivalenttia vuodessa (tCO2-ekv/v). Kokkolassa ne ovat hieman suuremmat, noin 5,5. Seinäjoen asukaskohtaiset päästöt olivat 50% korkeammat kuin Vaasassa, yli 7 hiilidioksiditonniekvivalenttia vuodessa.
Kannattaa huomioida, että luvuissa eivät näy teollisuuden päästöt, mikä johtuu Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) laskentamenetelmistä.  

·         Vaasan kaupungin tavoitteena on olla vuonna 2035 hiilineutraali. Turku on asettanut itselleen saman tavoitteen vuoteen 2040 mennessä, Helsinki, Espoo ja Lappeenranta vuoteen 2050 mennessä. EU tavoittelee vasta 40% päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaa, että ”kaupunki luopuu fossiilienergiasta korvaten sen uusiutuvalla ja tuottaa hiilipäästöjä vain sen verran, kuin se sitoo niitä ilmakehästä”.

Vihreät voivat ottaa kunniaa itselleen siitä, että rima on asetettu korkealle. Olemme vaikuttaneet paitsi työryhmässä myös sen ulkopuolella, puhuen valtuustosalissa siitä, että ”Pohjolan energiapääkaupungin” on oltava eturivissä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Tärkeä motiivi sille, että näin konservatiivisessa kaupungissa ollaan tekemässä näin radikaalia ohjelmaa, on juuri kaupungin energiaklusteri. Vaasa on Pohjolan merkittävin energiateknologian vientipaikkakunta. Sille on suorastaan eloonjäämiskysymys, että se pysyy mukana meneillään olevassa globaalissa energiavallankumouksessa.

Samalla saadaan hienoja referenssejä kaupungin yrityksille. Energia- ja ilmasto-ohjelman keskeisimpiä tavoitteita on nesteytetyn maakaasun (LNG) käyttöönotto Merenkurkun liikenteessä. Tämä sataa suoraan Vaasan toiseksi suurimman yrityksen Wärtsilän laariin. LNG:stä on tulossa yhä merkittävämpi osa Wärtsilän toimintaa. En käsittele LNG:tä tämän enempää tässä tekstissä, mutta toivon voivani palata siihen erillisessä kirjoituksessa.


Hiilijalanjälki ja kaupunginjohtajien sopimus


Ilmastopolitiikkaan liittyy paljon hurskastelua ja päästöjen piilottelua. Piilopäästöjä voi mitata hiilijalanjäljellä. Se kertoo, kuinka paljon henkilö / kunta / valtio tuottaa toiminnallaan päästöjä, jotka tilastoidaan jonkin toisen toimijan piikkiin.

Vaasalaisten hiilijalanjälki on huomattavasti suurempi kuin ovat meidän tilastoidut päästömme. Vaasalaiset kuluttavat paljon muualla maailmassa tuotettua ruokaa, autoja ja elektroniikkaa. Vaasan lentoasema sijaitsee naapurikunnan Mustasaaren alueella. Jätteemme poltetaan Mustasaaren puolella Westenergyn jätteenpolttolaitoksessa, mistä aiheutuu merkittäviä vaikkakin vaiettuja hiilipäästöjä.

Voimme kuitenkin luottaa siihen, että Vaasa ei pääse luistamaan ilmastotavoitteistaan päästöjen piilottelulla. Vuonna 2014 kaupunkimme liittyi EU:n Smart Cities and Communities -verkostoon ja allekirjoitti maailmanlaajuisen kaupunginjohtajien välisen Compact of Mayors -sopimuksen. Kaupunginjohtajien sopimuksen allekirjoittaneet kaupungit sitoutuvat seuraamaan päästöjensä kehitystä GPC-standardilla, joka huomioi myös piilopäästöt. Sopimus edellyttää, että myös piilopäästöjä mitataan, niihin puututaan ja niitä vähennetään.

Kaukolämpö ja Vaasan sähkön omistajaohjaus

Miten saadaan hiilineutraaliksi vajaan 70 000 asukkaan kaupunki, jossa on korkea kulutustaso ja joka ei ole suurten metsäalueiden ympäröimä? Jos emme nyt huomioi teollisuuden päästöjä ja hiilijalanjälkeä, niin suurimmat päästöjen aiheuttajat Vaasassa ovat kaukolämpö, tieliikenne ja kuluttajien sähkön kulutus. Lyhyyden vuoksi otan vain yhden esimerkin, kaukolämmön.

Vaasan kaukolämpö tuotetaan Vaskiluodon voima Oy:n voimalassa kivihiilellä. Vuonna 2012 voimalassa otettiin käyttöön biopolttoaineiden kaasutuslaitos, jonka luvattiin vähentävän kivihiilen käyttöä 25-40%. Se näkyikin Vaasan hiilipäästöjen laskuna jo samana vuonna. Ongelmana on kuitenkin se, että jo 2013 kivihiilen maailmanmarkkinahinta romahti, ja Vaskiluodon voima ajoi biokaasutuslaitoksensa kylmäksi.

Kun yksittäisen yrityksen liiketaloudellinen etu joutuu ristiriitaan kaupungin ilmastotavoitteiden kanssa, kaupunki voi periaatteessa turvautua omistajaohjaukseen, eli käskeä omistamaansa yritystä lopettamaan saastuttavan toiminnan. Vaasan kaupunki omistaa Vaasan sähkö Oy:n, joka puolestaan on vahva osaomistaja Vaskiluodon voima Oy:ssä.

Vaasan sähkön johto ei ole ollut halukas tinkimään liiketaloudellisista tavoitteistaan : jos kerran kivihiilen poltto on edullista, niin sitten sitä poltetaan ja piste. Vaasan sähkön johto on muistuttanut, että yhtiö tulouttaa Vaasan kaupungille vuosittaiset miljoonaosingot. Ne pienenevät, jos yhtiö ei saa määritellä itse toimintaperiaatteitaan. Rankasta alijäämästä kärsivälle kaupungille tämä on kovaa puhetta.

Energia- ja ilmasto-ohjelman liite Päästötavoitteet ja kustannukset ottaa kuivalla teknokraattikielellä tiukan kannan omistajaohjaukseen ja määrää Vaasan sähkön asettamaan ilmastopolitiikan etusijalle :
Vaasan ­­Sähkö lopettaa Vaasan alueen kulutusta vastaavan fossiilisähkön määrän myynnin, korvattava määrä 0,20 X 600 = 120 GWh/v. (0,20 = fossiilisen sähkön osuus Suomessa, 600 = sähkön kulutus Vaasassa GWh/v). Oletus, ettei tuontisähkössä ole fossiilienergialla tuotettua. Vaasan Sähkön osuus Torkkolan tuotannosta on n. 60 GWh/v eli puolet korvattavasta kivihiilisähköstä löytyisi jo sieltä. Tarvitaan kokonaisvaikutusten arviointi.”

Edessämme ovat mielenkiintoiset ajat : ilmastoidealismi ja taloudellinen voitontavoittelu ovat joutumassa Vaasassa törmäyskurssille. Ei ole mitenkään varmaa, että ilmastoidealismi voittaa.

Joka tapauksessa energia- ja ilmasto-ohjelma nostaa ilmastopolitiikan Vaasassa kokonaan uudelle tasolle. Tekisi mieleni sanoa, että nyt – vasta nyt – pääsemme todistamaan vaasalaisen ilmastopolitiikan syntyä.


Lähteitä

·         Compact of Mayors. Maailmanlaajuinen YK:n koordinoima kaupunginjohtajien verkosto, jonka tavoitteena on paikallisten kasvihuonepäästöjen ja paikallisen hiilijalanjäljen alentaminen. http://www.compactofmayors.org/

·         Halpaa kivihiiltä ja halpaa turvetta. Blogitekstini kivihiiliriippuvuudesta, 18.4.2014.  http://viherpesula.blogspot.fi/2014/10/halpaa-kivihiilta-ja-halpaa-turvetta.html

·         Pohjolan energiapääkaupungilla historiallinen mahdollisuus. Vaasalaisen kansanedustajan Joakim Strandin (RKP) kirjoitus ei mainitse energia- ja ilmastostrategiaa mutta valaisee sen taustalla olevaa mahdollisuuksien ikkuna -filosofiaa. Pohjalainen 10.1.2016.

·         Vaasan energia- ja ilmasto-ohjelmaan liittyvät asiakirjat http://ktweb.vaasa.fi/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=2&filename=50098831.doc&pykno=8&elin=KH&lis=1&pvm=11%2e1%2e2016%2016%3a15 Käytännön toimenpiteet on tiivistetty liitteeseen 1, Päästötavoitteet ja kustannukset.

·         Vuoden ilmastoteko vai viherpesu? Pohjalainen 5.2.2013. Kirjoitukseni Vaskiluodon voima Oy:n ja Westenergy Oy:n väitetyistä päästövähennyksistä.  http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/ilmastoteko-vai-viherpesu-1.1332465


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti