Vaasan kaupunginvaltuusto teki jo vuonna 2016 päätöksen, että Vaasasta tulee hiilineutraali kaupunki. Periaatteessa tavoite on siis se, että vaasalaiset eivät enää edistäisi ilmaston lämpenemistä toimillaan. Kaupungin tai kunnan hiilineutraalius tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kunnan hiilinielut ovat yhtä suuria kuin hiililähteet. Eli maa, metsät ja muu kasvillisuus imevät vuosittain saman verran hiiltä kuin autot, asunnot ja teollisuus päästävät.
Hiilineutraaliuden tavoitevuodeksi asetettiin Vaasassa alun perin 2035. Viime vuonna tavoitetta kiristettiin vuoteen ”202X”, mikä tarkoittaa, että tavoite saavutetaan jossakin kohtaa kuluvan vuosikymmenen aikana.
Suomen kaupungeista esimerkiksi Lahti tavoittelee hiilineutraaliutta 2025, Turku 2029, Espoo, Jyväskylä ja Tampere 2030, Helsinki 2035 ja Oulu 2040. Koko Suomella hiilineutraaliustavoite on vuodessa 2035, Euroopan Unionilla puolestaan vuodessa 2050.
Torkkolan tuulivoimapuisto valmistui Vaasan Vähäänkyröön 2015. Kuva : epvtuulivoima.fi
Seinäjoki lupaa vähentää 80% ja polttaa turvetta
Pienempiä tavoitteita asetetaan Hinku-verkostossa (hiilineutraalit kunnat): tavoitteena on 80% päästövähennys aikavälillä 2007-2030. Kolmessa pohjalaismaakunnassa Hinku-sitoumuksen on allekirjoittanut vain Seinäjoki, Satakunnan puolella Pori. Hinku-lähtövuoden 2007 tienoilla Suomen hiilipäästöt olivat kaikkien aikojen huipussaan, eli vähennyksiä ollaan tekemässä historiallisesta maksimiarvosta. Seinäjoki nojaa energiantuotannossaan vahvasti turpeeseen.
Pietarsaaren seudulla on vanhaa perua oleva ilmastostrategia, jonka tavoitteena oli 20%:n päästövähennys aikavälillä 1990-2020. Tavoite on otettu suoraan Euroopan Unionilta. Uutta strategiaa ollaan laatimassa, ja se pitäisi vahvistaa tänä vuonna. Pietarsaari nojaa vahvasti kivihiileen.
Kokkola on laatinut itselleen ilmastostrategian 2012, mutta siinä ei ole asetettu mitään mitattavia ja aikataulutettuja ilmastotavoitteita.
Pohjanmaan ruotsinkieliset kunnat vetoavat usein maakuntatason ilmastostrategiaan Österbottens klimatstrategi 2040. Siinä esitetään vuodelle 2040 sellaisia tiukkoja tavoitteita kuin että energiatehokkuus on ”kasvanut” ja energiankulutus ”laskenut” vuoteen 2040 mennessä verrattuna epäselväksi jäävään vertailuvuoteen ; tai että jätteitä on ”vähemmän” ja kierrätystä ”enemmän”. En viitsinyt soittaa Pohjanmaan liittoon ja kysyä että mitenkäs näiden tavoitteiden seuranta sujuu.
”Kyllä taloja pitää lämmittää talvella”
Hiilineutraalius näyttäisi olevan jokaisen itseään arvostavan kunnan tavoite, mutta tavoitteen saavuttaminen ei ole helppoa. Kunnassa tehdyt ilmastopäätökset ovat usein irrallisia eivätkä muodosta johdonmukaista kokonaisuutta. Toisinaan hiilineutraalisuuspäätös yritetään vain unohtaa vaivaantuneesti. Kunnissa, joissa on vihreitä päättävissä elimissä, unohtaminen on vaikeampaa.
Tässä kuulemiani perusteluja, miksi emme voi juuri tänään panostaa hiilineutraaliuteen :
- ”Ei kaikki voi mennä töihin bussilla.” (Ehdotettaessa julkiselle liikenteelle lisämäärärahaa.)
- ”Ei kaikki halua ruveta kasvissyöjiksi.” (Ehdotettaessa kasvispäiviä kouluruokailuun.)
- ”Kyllä taloja pitää lämmittää talvella.” (Ehdotettaessa kannustinta öljylämmityksestä luopumiseen.)
Seuranta toimii heikosti
Kun on asetettu tavoite, sen toteutumista pitää seurata. Tämä kuulostaa aika itsestään selvältä, mutta hiilineutraalisuuden kohdalle se ei todellakaan ole sitä. Sitran raportin mukaan esimerkiksi Kokkola ei ole seurannut ollenkaan oman ilmasto-ohjelmansa toteutumista vuoden 2012 jälkeen.
Vaasassa laaditaan vuosittain Energia- ja ilmasto-ohjelman seurantaraportti, jonka pohjana ovat konsulttiyhtiön vuosittain laskemat CO2-päästöt. Seurantaraportti on käsitelty tähän asti erillisessä ohjausryhmässä, jonka jäsen minä olen. Valtuustoon asti seurantaraportti ei pääsääntöisesti mene, eikä sitä ole julkisena asiakirjana saatavilla.
Seurantaraportti vaati kehittämistä, koska siinä ei suhteuteta lukuja ilmasto-ohjelman tavoitteisiin. Vuoden 2020 raportissa ei mainittu esim. Vaasan kaupungin välitavoitetta 30 %:n päästövähennyksestä vuosina 1990-2020.
Julkisia tietoja löytyy onneksi hyvin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) sivulta. Tietoja voi klikata kuntakohtaisesti, ja tuoreimmat tiedot ovat tätä kirjoitettaessa vuodelta 2018.
Vaskiluodon Voima Oy tuottaa kaukolämpöä ja sähköä Vaasaan. Keskeinen omistaja on Vaasan Sähkö Oy. Vuodesta 2012 Vaskiluodon Voiman Vaasan-voimala on siirtänyt painopistettä kivihiilestä biomassaan eli pääosin puuhun, tavoitteena kivihiilestä luopuminen 2025. Kuva : Vaskiluodon Voima vv.fi
Vaasassa pienimmät päästöt, Närpiössä suurimmat
SYKE-päästöseuranta kertoo, että vuonna 2018 Vaasan päästöt olivat 4,8 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tCO2e) per asukas, Hinku-verkoston laskentatavalla ilmoitettuna. Koko Suomen päästöt olivat huomattavasti Vaasaa korkeammat, 6,9 tCO2e / asukas.
Näihin lukuihin eivät kuitenkaan sisälly kokonaisuudessaan Vaasan teollisuuden päästöt. EU:n laskentatavan mukaan huomattava osa teollisuuden päästöistä lasketaan omassa kategoriassaan ns. päästökauppasektorilla, erillään kunnista joissa tehtaat sijaitsevat.
Pohjanmaan kaupungit ovat yleensä keskimääräistä ”likaisempia” ainakin EU:n laskentatavalla : Kokkolassa päästöt vuonna 2018 olivat 8,9 ja Seinäjoella 9,1 tCO2e. Maaseudulle mentäessä tilanne vain pahenee : Kurikan päästöt olivat 15,2 tCOe. Närpiön tomaatit eivät ole erityisen ilmastoystävällisiä – kunnan päästöt olivat peräti 25,1 tCO2e per asukas!
Puunpoltto ja tuulivoima laskivat Vaasan päästöjä
SYKE-raportti kertoo myös, että Vaasan kokonaispäästöt vuosina 2005-2018 laskivat huomattavat 37%. Seinäjoella lasku oli samaan aikaan vaatimattomat 14% ja Kokkolassa vähän parempi 24%.
Ylivoimaisesti tärkein syy on Vaasan päästöjen pienenemiseen oli kaukolämmön päästöjen lasku – ne putosivat alle puoleen. Vaasassa alettiin vuodesta 2012 lähtien siirtyä kivihiilestä ja turpeesta puunpolttoon, mikä vähensi kaupungin kokonaispäästöjä yli kaksikymmentä prosenttia. Lisäksi vuonna 2015 valmistui Torkkolan tuulivoimapuisto, joka vähensi Vaasan kokonaispäästöjä noin viisi prosenttia.
Tällä hetkellä Vaasan tärkein päästölähde on tieliikenne (28 % kokonaispäästöistä), ja vanha ykkössaastuttaja kaukolämpö tulee toisena (24%).
Seinäjoella ykkössaastuttaja on edelleen kaukolämpö, jonka päästöt ovat kasvaneet rajusti 2000-luvun aikana. Seinäjoen Energia on panostanut vahvasti turpeenpolttoon, ja se näkyy.
Vaasa ajaa hiilivoiman alas 2025
Ilmastopolitiikkaa ei tietenkään voi tehdä vain peruutuspeiliin katsomalla. Tarvitaan myös tulevaisuuteen katsovia tiekarttoja, joissa asetetaan aikataulutettuja välitavoitteita ja hinnoitellaan ne euroissa ja hiiliekvivalenteissa.
Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelman seurantaryhmä sai tänä vuonna aikaan ”resurssiviisauden tiekartan” vuoteen 2029. Se kokoaa yhteen eri tahoilla tehtyjä pienempiä päätöksiä, mutta ei ole varsinaisesti suunnan näyttäjä. Tiekarttaa ei ole käsitelty valtuustossa tai kaupunginhallituksessa eikä se ole julkisesti saatavilla.
Resurssiviisauden tiekartta jakaa hiilineutraaliustavoitteen kolmelle aikajaksolle, joiden tavoitevuosina ovat 2020, 2025 ja 2029. Esimerkiksi vuoteen 2025 mennessä ajetaan alas kivihiilen päivittäinen käyttö, mutta se jää vielä kriisitilanteen varaksi.
Mitä tapahtuu vaasalaisissa yhtiöissä?
Kivihiilen alasajo ei ole Vaasan kaupungin vaan Vaasan Sähkö Oy:n tekemä päätös. ”Sähkö” onkin tällä hetkellä vaasalaisen ilmastopolitiikan edistyksellisin ja innovatiivisin toimija. Se on Vaasan kaupungin omistama yhtiö, joka on saanut viime vuosina uuden toimitusjohtajan ja uusia hallituksen jäseniä. Heistä yksi on vihreiden edustaja Ivanka Capova. Uuden tiimin kokoonpano näkyy yhtiön nykylinjassa ja lähivuosina myös Vaasan päästötilastoissa.
Vaasassa ilmastopolitiikka riippuu paljon yhtiöistä mm. Vaasan Sähkö Oy:sta ja esimerkiksi biokaasua tuottavasta Stormossen Oy:sta. Hyvää tässä on se, että yhtiöt kykenevät nopeaan päätöksentekoon, kunhan ensin päätyvät siihen että radikaali ilmastopolitiikka on niiden etujen mukaista.
Toisaalta yhtiöillä ei ole sellaista julkisuusvelvoitetta kuin kunnilla. Vaasalaisissa yhtiöissä tehdään kyllä paljon vaasalaisen ilmastotyön hyväksi, mutta suunnitelmista ja aikeista emme julkisesti emme itse asiassa tiedä kovinkaan paljon.
Lahden kaupungilla läpinäkyvä suunnitelma
Vaasan kaupungilla ei ole resurssiviisauden tiekartassaan tavoitevuodelle 2029 muuta konkreettia sisältöä kuin että puuttuva osa hiilineutraalisuustavoitteesta korvataan päästökaupan kompensaatioilla. Laskin että vuoden 2019 nettopäästöjen kompensoiminen vuoden 2019 päästöoikeuksien hinnalla olisi maksanut Vaasan kaupungille reilut 5 miljoonaa euroa. Ja tämä aikana, jolloin päästöoikeuden hinta oli koronaepidemian vuoksi poikkeuksellisen alhainen.
Voin vain kadehtia Lahden kaupungin hiilinielu- ja kompensaatiosuunnitelmaa. Se on hyväksytty päättävissä elimissä, se on julkinen ja mitä ilmeisimmin sitä pannaan täytäntöön tosissaan. Suunnitelmassa on asetettu tavoitteet vuosi vuodelta: kuinka vähennetään päästöjä, kuinka kasvatetaan hiilinieluja.
Lahden suunnitelma myös kertoo rehellisesti, että se on vajaa: tavoitevuodelle 2025 puuttuu vielä suunnitelma 150 000 hiilitonnin nielemisestä tai kompensoimisesta. Se tekee yli 20% vuoden 2017 päästöistä, eli tavoitteeseen on vielä matkaa. Mutta ensimmäinen askel ongelman ratkaisemiseen on ongelman tunnustaminen ja sen tekeminen läpinäkyväksi.
Vaasalla on pitkä tie edessään
Vaasalla on vielä matkaa hiilineutraalisuuteen. Vuonna 2018 kaupungin hiilinielut (lähinnä metsät) imivät 12% kaupungin päästöistä. Hiilineutraalisuus tarkoittaa siis, että tämä luku olisi pyöreät sata – joko niin, että hiilinieluja lisätään, tai että päästöjä vähennetään.
Vaasa on tähän asti hoitanut ilmastopolitiikkaansa ilman koherenttia suunnitelmaa, jossa kävisi ilmi mitä tarkalleen tavoitellaan ja seurataan. Se on johtanut erilaisten pikkupäätösten tekemiseen siellä täällä ja ajelehtimiseen.
Jos haluamme oikeasti saavuttaa itse asettamamme tavoitteet, kaikkien päätösten ilmastovaikutukset olisi arvioitava. Meidän on Vaasan kaupungin organisaation sisällä luotava kompakti yhteys päätöksiä tekevien luottamuselimien ja niitä valmistelevien ja toteuttavien virkamiesten kesken.
Lisäksi tavoitteiden saavuttamiseen tarvitsemme yhteistyötä kaupungin ja sen omistamien yhtiöiden sekä elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja muiden sidosryhmien välillä. Tätä yhteistyötä tehdään, mutta se ei ole kovin julkista. Kyse on kuitenkin meitä kaikkia koskettavasta yhteisestä asiasta, joten läpinäkyvyys ei liene tässä kohtuuton tavoite.
Tämä kirjoitus ilmestyi ensimmäisen kerran Vaasan vaalipiirin vihreiden blogissa, http://www.vavavi.fi/2020/10/12/kivinen-tie-hiilineutraaliuteen/ .
Jos haluat paneutua asiaan lisää:
SYKE – Kuntien ja alueiden khk-päästöt. SYKE on Suomen ympäristökeskus, joka koostaa maamme ilmastotilastot. Khk tarkoittaa tietenkin kasvihuonekaasuja. Jos haluat katsoa oman kotikuntasi päästöjä, klikkaa etusivulta ”Aluevalinta”. https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/
Ville Seppälä, EU:n ilmastopolitiikka – osa 1 : Päästökauppa. Tuhti blogikirjoitus Tieteen ja teknologian vihreiden VIITEn sivustolla avaa EU:n ilmastopolitiikan mystistä maailmaa. https://www.viite.fi/2019/10/03/eun-ilmastopolitiikka-osa-1-paastokauppa/
Kirjoittaja Juha Tuomikoski on pitkäaikainen vihreä aktiivi Vaasassa. Tuomikoski on Vaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti