Tämä on kolmiosaisen kirjoistussarjan toinen osa. Ensimmäinen osa oli Talouskasvu vastaan degrowth.
Ensimmäisessä osassa kirjoitin,
että Vihreä liitto on tehnyt valintansa talouskasvun ja talouden hallitun
supistamisen eli degrowthin välillä. Vihreä liitto kannattaa talouskasvua,
tosin hyvin monilla varauksilla (esim. ei ydinvoimaa, GMO-maataloutta eikä
turkistarhausta). Tätä se kutsuu nimellä "vihreä kasvu".
Kasvua tarvitaan, että voisimme modernisoida luontoa
kuormittavan taloutemme, estää laajamittaisen syrjäytymisen ja saada julkisen
talouden kustannuskriisin hallintaan.
Seitsemän laihaa vuotta
Maailmanlaajuiset talousvaikeudet ovat
jatkuneet vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien. Vuodesta 2012 lähtien Suomen talous on ollut taantumassa eli hallitsemattoman degrowthin tilassa. Taloutta on yritetty korjata mm. vuosien 2009-10 velkaelvytyksellä.
Syväekologien mukaan talouskasvu on
ympäristölle haitallista. Kääntäen talouden laskun pitäisi siis olla
ympäristölle hyvä asia. Kiittääkö siis luonto talouselämää seitsemästä
laihasta vuodesta?
Vuoden 2008 jälkeen esimerkiksi sähkön kulutus
on laskenut Suomessa noin kymmenesosan. Suomi sai
täytettyä Kioton ilmastosopimuksessa määritellyt hiilipäästötavoitteensa. Jos
lihavat vuodet olisivat jatkuneet, päästömme olisivat ylittäneet Kioton rajat.
Luonto kiittää talouslamasta.
Pitkän päälle maailmanlaajuinen talouskriisi
voi silti olla luonnolle haitallinen. Ratkaisuksi kriisiin on tarjottu ympäristön kannalta erittäin
vaarallisia lääkkeitä, esimerkiksi liuskekaasua, löysiä päästörajoituksia, turvevarojen
tehokäyttöä ja arktista öljynporausta.
Tällä hetkellä talousmiehet kautta maailman
riemuitsevat siitä, että öljyn hinta on romahtanut. Nyt toivotaan, että öljyn
käyttö lähtee uuteen nousuun ja laukaisee uuden talouskasvun kauden.
Kriisin aikana kansainvälinen ilmastopolitiikka on lamaantunut, ja maailma tuntuu ajelehtivan kohti ilmastokatastrofia.
Talousjärjestelmämme on ympäristön kannalta
niin huono, että edes seitsemän laihaa vuotta ei ole tuottanut yksiselitteistä
hyötyä ympäristölle.
Energiamurros
Vihreillä keskeisin uuden talouden keihäänkärki on "energiamurros",
jolla pyritään "älykkääseen hiilineutraaliin talouteen".
”Energiamurros” on käännös saksalaisesta Energiewende-termistä. Se tarkoittaa
uutta energiataloutta, esimerkiksi aurinko- ja bioenergiaa, kierrätystä, led-valoja,
maalämpöä, matalaenergiataloja, ratainvestointeja, sähkön kysyntäjoustoa, sähkön
nettolaskutusta, sähkön varastointia, taajuusmuuttajia, tuulivoimaa ja älykästä
sähköverkkoa.
Kirjoitin Vihreä talous I –tekstissäni :
”Vihreän liiton
talousideologiaa voisi kutsua irtikytkentäideologiaksi : puolue pyrkii
kytkemään talouskasvun irti sen ekologisista haittavaikutuksista.”
Energiamurros on yritys toteuttaa irtikytkentä
: toisaalta tuotamme talouskasvua, toisaalta laskemme luonnolle aiheutuvaa
kuormitusta. Tämä hokkuspokkustemppu on mahdollinen siirtymävaiheessa, kun siirrymme
fossiilienergiasta uusiutuvaan energiaan.
Kun siirtymävaihe on ohi, tuotannon kasvu
tarkoittaa pääsääntöisesti myös ympäristökuormituksen kasvua. Vihreät eivät
siis ole keksineet ikiliikkujaa, jolla voitaisiin kytkeä talous pysyvästi irti
ekologisista haittavaikutuksistaan.
Uusi energiatalous vaatii raskaita
alkuinvestointeja, joista vastaa pääosin yksityinen pääoma. Pääoma saadaan
liikkeelle erilaisilla vipuvaikutuksilla, esimerkiksi syöttötariffeilla. Vuoden
2010 syöttötariffilaki sai yksityisen pääoman liikkeelle ja käynnisti Suomessa ainutlaatuisen
tuulivoiman rakentamisbuumin.
Energian
hinta
Syöttötariffilaki on herättänyt paljon vastustusta,
koska se on vahvasti tuettua energiaa. Energiewende
on johtanut Saksassa sähkön hinnannousuun.
On todennäköistä, että uusiutuvaa energiaa ei
saada koskaan niin edulliseksi kuin fossiilienergia oli loistonsa päivinä, kun
helposti porattavia öljy- ja maakaasuesiintymiä oli maailmalla vielä runsaasti.
Olemme siirtymässä joka tapauksessa kalliimman energiaan aikaan.
Osittain energian hinnan kallistuminen
selittyy siirtymävaiheella : maksamme uuden taloudellisen ekosysteemin
investointikustannuksia.
Vaikka energia on kalliimpaa, sen hinta jää
entistä useammin kotimaahan tuomaan työtä ja tuloja paikallisille yhteisöille. Energiamurros
työllistää esimerkiksi IT-insinöörejä, jätehuollon ammattilaisia,
kokoonpanijoita, koneasentajia, maanrakennusurakoitsijoita, maanviljelijöitä, metsäkoneen
kuljettajia, sähköasentajia ja talonrakentajia. Sen sijaan fossiilienergiasta
maksamamme rahat valuvat Persianlahden öljykentille, Puolan hiililaakioille ja Länsi-Siperian
maakaasu-oligarkeille.
Uusi energia järjestelmä tuottaa myös
vientituloja. Palkintona investoinneista saadaan kilpailukykyinen cleantech-talous,
joka pystyy viemään uusia energiatuotteita maailmaan ja tuottamaan kotimaahan
kaivattuja vientituloja.
Oma kotikaupunkini Vaasa on vakuuttava
esimerkki cleantech-talouden toimivuudesta. Pohjanmaan maakunnassa on tätä kirjoittaessani Suomen matalin työttömyysaste, pitkälti Vaasan energiaklusterin ansiosta. Vihreät viittaavatkin usein Vaasaan
kuvaillessaan uuden energiatalouden siunauksia.
Älymurros
Toinen
vihreän talouden keihäänkärki on "älymurros", jolla tavoitellaan
"digitalisaatiota, automaatiota ja robotiikkaa". Vihreiden
talouslinjauksissa mainitaan erityisesti ”julkisen tietotekniikan
infrastruktuuri” sekä ”big data”. Eli yksinkertaisemmin ilmaistuna :
”Rakennamme vihreän
tietoyhteiskunnan, jossa uusi teknologia palvelee ihmistä. Julkisin varoin
tuotetut tietovarannot tulee avata kaikkien vapaasti käytettäväksi. Kaikki
viranomaispalvelut pitää voida hoitaa helposti ja turvallisesti netissä.” (http://www.vihreat.fi/politiikka/talous-ja-yrittajyys
)
”Energiamurroksessa” ja ”älymurroksessa” on
sama logiikka. Käytämme uutta tekniikkaa
ratkaistaksemme omia, suomalaisia ongelmiamme. Tällöin tulemme luoneeksi aivan
uudenlaisia ja innovatiivisia ratkaisuja. Koska muualla maailmassa on samat
ongelmat kuin meillä, meidän ratkaisumme kelpaavat myös vientituotteiksi. Ja
näin saadaan vientituloja, työllistetään ihmisiä ja supistetaan julkisen
talouden kestävyysvajetta. Siinä sivussa nousee vielä bruttokansantuotekin.
Tietotekniikka tuhoaa työpaikkoja ja luo niitä
lisää. Kristallipalloni ei kerro, jääkö vihreiden ”älymurroksesta” lyhyellä
aikavälillä viivan alle enemmän vai vähemmän työpaikkoja. Mutta palloni kertoo,
että jollemme panostaisi tietotekniikkaan, menettäisimme kilpailukykyämme.
Pitkän päälle työpaikat vähenisivät. Älymurros on meille elinehto, jos aiomme
pysyä mukana avoimessa maailmantaloudessa.
Joitakin asiaa sivuavia vihreiden ohjelmia :
·
Kohti hiilineutraalia Suomea 2050.
Vihreä liitto 2014. http://www.vihreat.fi/node/8699
·
Vihreää vaurautta. Vihreiden
talouslinjauksia. Vihreä liitto 2014. http://www.vihreat.fi/files/liitto/talousesitys_4_11_2014.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti