Kuinka pääteltiin ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen olemassaolo ?

Julkaisin tämän tekstin alunperin omalla facebook-sivullani 20.10.2019. Minulla on ollut edelleen tarvetta palata sen teemoihin ja linkittää sitä. Laitan sen nyt hieman täydennettynä blogiini jotta se olisi helpompi löytää ja linkittää.

Monet kyseenalaistavat ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen. Seuraavan kerran kun kohtaat ilmastodenialistin, voit kysyä häneltä, minkä kohdan hän tarkkaan ottaen kiistää siinä päättelyketjussa, josta syntyi käsitys ilmastonmuutoksesta?

1. Kun hiili palaa (yhtyy happeen), muodostuu hiilen ja hapen yhdistettä hiilidioksidia (CO2). C tarkoittaa tässä nimessä yhtä hiiliatomia ja O2 kahta happiatomia. Hiilidioksidi on hajuton ja väritön kaasu, jota on erityisesti uloshengittämässämme ilmassa. Hiilidioksidin rakenteen selvitti kemisti Antoine Lavoisier 1770-luvulla.

Kivinen tie hiilineutraalisuuteen

Vaasan kaupunginvaltuusto teki jo vuonna 2016 päätöksen, että Vaasasta tulee hiilineutraali kaupunki. Periaatteessa tavoite on siis se, että vaasalaiset eivät enää edistäisi ilmaston lämpenemistä toimillaan. Kaupungin tai kunnan hiilineutraalius tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kunnan hiilinielut ovat yhtä suuria kuin hiililähteet. Eli maa, metsät ja muu kasvillisuus imevät vuosittain saman verran hiiltä kuin autot, asunnot ja teollisuus päästävät.

Hiilineutraaliuden tavoitevuodeksi asetettiin Vaasassa alun perin 2035. Viime vuonna tavoitetta kiristettiin vuoteen ”202X”, mikä tarkoittaa, että tavoite saavutetaan jossakin kohtaa kuluvan vuosikymmenen aikana.

Suomen kaupungeista esimerkiksi Lahti tavoittelee hiilineutraaliutta 2025, Turku 2029, Espoo, Jyväskylä ja Tampere 2030, Helsinki 2035 ja Oulu 2040. Koko Suomella hiilineutraaliustavoite on vuodessa 2035, Euroopan Unionilla puolestaan vuodessa 2050.

Torkkolan tuulivoimapuisto valmistui Vaasan Vähäänkyröön 2015. Kuva : epvtuulivoima.fi 

Millä vaasalaiset kodit lämpiävät 2029?

Sipilän hallitus esittää eduskunnalle kivihiilen täyskieltoa vuoteen 2029 mennessä. Vaasan osalta tämä tarkoittaisi sitä, että Vaskiluodon voimala jouduttaisiin ajamaan alas muutaman vuoden etuajassa – sen luonnollinen käyttöikä tulee joka tapauksessa täyteen 2030-luvun alkupuolella. Voimala tuottaa sähköä ja kaukolämpöä.

Hiilenpolton alasajosta nousee kysymys, millä vaasalaiset kodit lämmitetään talvipakkasilla vuoden 2029 jälkeen. Kaukolämpöä käyttää 60 prosenttia vaasalaiskodeista. Kivihiilestä riippuvaisia kaupunkeja ovat myös Helsinki, Turku ja Pori.

Suomi osaksi ilmastokriisin ratkaisua

Kirjoitin tämän jutun Pohjalaiseen 18.10.2018 yhdessä Vaasanseudun vihreiden puhenjohtajan Tuula Närvä kanssa. Se oli vastaus Henrik Gräsbeckin aiempaan kirjoitukseen.

Henrik Gräsbeck kirjoitti 12.10., että Suomen mahdollisuudet vaikuttaa ilmastomuutoksen hidastamiseen ovat ”täysin minimaaliset”.

Tuulivoima on Saksassa puolta halvempaa kuin Suomessa

Saksassa pidetyssä tuulivoimatuen tarjouskilpailussa keskihinnaksi tuli 42,80 € per megawattitunti. Tämä on hinta, jonka Saksan liittotasavalta takaa uusille tuulisähkön tuottajille. Suomessa tavoitehinta on kaksi kertaa suurempi : 83,50 €/MWh.

Jos tuulivoiman tuottaja saa sähkönsä myytyä tavoitehintaan, hän ei saa mitään tukea. Jos myydyn sähkön hinta alittaa tavoitehinnan, tuottaja saa erotuksen Saksan liittotasavallan verkkovirastolta Bundesnetzagenturilta.

Sipilän biotalous ja EU:n ilmastopolitiikka törmäyskurssilla

Kaksi suomalaista meppiä on tuominnut Euroopan ympäristövalokunnan suunnitelmat huomioida metsähakkuut ilmastopolitiikassaan. Anneli Jäätteenmäen (kesk) mukaan asiassa ei ole ”järjen hiventä”. Nils Torvalds (RKP) väitti, että eurooppalaisilla mepeillä ei ole ”harmainta aavistusta hyvästä metsänhoidosta”.

Haluan työpaikkoja ilmaston ehdoilla

Kun yhdeksän vuotta sitten lähdin politiikkaan, tärkein motiivini oli huoli ilmaston tilasta. Pelkäsin että planeettamme voi muuttua äärimmäisen vihamieliseksi paikaksi, jos ilmastonmuutos pääsee kiihtymään täysille kierroksille.

Samalla olin tietoinen, että ilmastonmuutoksen torjuminen on yhteiskunnillemme käsittämättömän vaikea haaste. Meidän pitäisi luopua esimerkiksi bensa- ja dieselkäyttöisistä autoista, asuntojemme lämmittämisestä kivihiilellä sekä osta-ja-kuluta-elämäntavasta. Ja kaikkeen tähän on aikaa vain pari vuosikymmentä.

Kivihiili ei ole "pop" vihreille

Tämä kirjoitus on vastine sanomalehti Pohjalaisessa 30.9.2016 ilmestyneeseen Tero Jaskarin kirjoitukseen "Vihreille kivihiili on pop?". Pohjalainen ei ole julkaissut vastinettani tämän blogitekstin julkaisupäivään 8.10. mennessä.

Tero Jaskari kirjoitti 30.9., että vihreille on kivihiili ”pop”. Perusteluna hän kertoi, että suomalaiset tuulivoimalat tarvitsevat säätövoimakseen kivihiiltä.

Mistä säätövoimaa tuulelle?

Tuulivoima tarvitsee tunnetusti säätövoimaa, koska joskus tuulee paljon ja joskus vähän. Kivihiiltä on toki mahdollista käyttää tuulen säätövoimana, mutta se ei ole siihen tarkoituksen erityisen sopiva energianlähde. Parempia ovat esimerkiksi vesivoima ja maakaasu tai LNG.

Aurora, eli tähtiin ja takaisin

Kalifornialaisen Kim Stanley Robinsonin suomentamaton sci-fi-romaani Aurora (2015) kertoo kuvitteellisesta tulevaisuudesta, jossa ihmiskunta matkaa tähtiin : toiseen aurinkokuntaan lähetetään avaruusalus joskus 2500-luvulla.
Robinsonin edellisessä (myöskin suomentamattomassa) romaanissa 2312 kuviteltiin hieman lähempänä nykypäivää oleva tulevaisuus, jossa ihminen on levittäytynyt meidän aurinkokuntaamme, mutta tähdet ovat edelleen toivottoman kaukana.
Uudessa romaanissa on siis siirrytty ajassa eteenpäin, ja tähtimatkailua yritetään nyt tosissaan. Tulos ei aivan vastaa odotuksia.

Vihreät ja LNG

Pidin vihreiden puoluekokouksessa allaolevan puheen, tiukan aikarajoituksen vuoksi hieman lyhennettynä.

Hyvät vihreät

Suomessa on käynnissä laajoja suunnitelmia LNG:n eli nesteytetyn maakaasun käyttöönottamiseksi. LNG-terminaaleja on suunnitteilla tai rakenteilla ainakin seitsemään rannikkokaupunkiin, joista yksi on kotikaupunkini Vaasa. Käynnissä on Suomen suurin energia-alan murros sitten syöttötariffin käyttöönoton.

Vaasalle kunnianhimoinen energia- ja ilmasto-ohjelma

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelman luonnos menee maanantaina 11.1. kaupunginhallituksen käsittelyyn ja sieltä myöhemmin valtuustoon. Ohjelmaa on työstetty konsulttivoimin jo viime vuosikymmeneltä lähtien, ilman näkyvää edistystä. Jossakin vaiheessa Vaasan ilmasto-ohjelma olikin ympäristöväelle huonon vitsin perikuva. Vauhtia se sai vasta 2013, kun kaupunki otti ohjelman luomisen omiin käsiinsä.

Pariisin ilmastosopimus - pitkän marssin välietappi

Pariisin ilmastosopimus hyväksyttiin tänään ja asetettiin julkisesti nähtäville. Tämän paperin takia olemme järjestäneet ilmastomarsseja. Nyt voimme hiljentyä ihmettelemään, kannattiko marssiminen?

Sopimus on tuhtia YK:n ilmastojargonia. Englannintaidosta on hyötyä sen lukemisessa, mutta yksin se ei riitä.

Varsinainen sopimusteksti alkaa sivulta 21. Sitä ennen käsitellään lähinnä käytännöllisiä raportointeja, aikataulutuksia, työryhmiä ja YK-elimiä, joilla sopimus pannaan täytäntöön ja sen toteutumista valvotaan. Samoin selvitellään tämän sopimuksen suhdetta aikaisempien ilmastokokouksien päätösasiakirjoihin.

Joitakin huomioita itse sopimustekstistä pikalukemisen perusteella :

Kaupunkilaisen hiilijalanjälki

Aalto-yliopiston Jukka Heinosen ja Seppo Junnilan tuore tutkimus kertoo, että kaupunkilaisen ja maalaisen hiilidioksidijalanjäljet ovat käytännössä  yhtä isot.

Pohjalaisen pääkirjoitus piikitteli tämän johdosta 13.8. : "Tutkimus romuttaa vihreissä yleisen, lujan käsityksen siitä, että Helsingin keskustassa asuminen olisi aivan erityinen ympäristöteko. Vihreät esiintyy mielellään itse koulutuksen ja tieteen puolestapuhujana muun muassa kasvihuoneilmiöstä puhuttaessa. Olisi nurinkurista, jos tieteen tutkimustulokset eivät kävisikään siinä tapauksessa, jos ne yhtäkkiä sotivat omia lujittuneita ja ”paremmin tietäviä” käsityksiä vastaan."

Maailman hiilipäästöjen kasvu pysähtyi, ilmastonmuutos ei

Kansainvälinen energiajärjestö IEA ilmoitti maaliskuussa, että maailman hiilipäästöjen kasvu pysähtyi vuonna 2014. Hiilipäästöt ovat kasvaneet 1700-luvulta lähtien, teollisen vallankumouksen alkamisesta asti.

Tilastot ovat vielä alustavia, ja päästöt saattavat taas kehittyä huonompaan suuntaan lähivuosina. Tämä herättää silti jotakin toivoa minussa. Viime vuosina kansainvälinen ilmastopolitiikka on nostattanut lähinnä syvää pessimismiä. Olen yrittänyt lohduttaa itseäni sillä, että niin kauan kuin on elämää, on myös toivoa. Tämä toivonkipinä tuli todella tarpeeseen.

Ydinvoimalla ilmastonmuutosta vastaan?

Sipilän hallitus joutuu lähiaikoina päättämään, myöntääkö se rakentamisluvan Fennovoima Oyj:n ydinvoimalalle Kalajoen Hanhikiveen.

Ydinvoiman puolustajat ovat vedonneet mm. siihen, että ydinvoima auttaa pysäyttämään ilmastonmuutosta. Jos ydinvoimaa ei rakenneta lisää, Suomi joutuu tuottamaan sähköä hiilivoimalla, mikä olisi ilmaston kannalta tuhoisa asia.

Hiilipäästöjen vähentäminen ydinvoimalla on tosiaan mahdollista, esimerkiksi niin että suljetaan sähköä tuottava hiilivoimala ja tuotetaankin sähkö sen sijaan ydinvoimalassa. Tai että romutetaan bensiinikäyttöisiä autoja ja otetaan tilalle sähköautoja, joiden akut ladataan ydinsähköllä.

Tuulivoimasota 1 : Onko tuulivoima taloudellisesti kannattamatonta?

Tämä on kaksiosaisen artikkelisarjan ensimmäinen osa. Toinen osa ilmestyy lähipäivinä, aiheena mm. tuulivoiman syöttötariffi.

Tuulivoiman taloudellista kannattavuutta vastaan on hyökätty viime aikoina ankarasti. Siteeraan esimerkkinä tästä "tuulivoimasodasta" Henna Kupsalan artikkelia Tuulivoiman syöttötariffi leikkauslistalle :

”Edellisen hallituksen aikaansaama tuulivoiman syöttötariffi teki tuulivoimasta loistavan bisneksen. Luotiin järjestelmä, joka pumppaa veronmaksajien rahoja kiihtyvällä tahdilla sijoitusyhtiöiden taskuihin. Lopulliseksi hintalapuksi takuuhintajärjestelmälle on arvioitu yli 3 miljardia euroa. Summa on niin suuri, että se on yli 3% Suomen valtionvelasta ja noin 550 euroa jokaista suomalaista kohti. Lopullista laskua ei tiedä kukaan. Mitä edullisempi on sähkön markkinahinta ja mitä enemmän tuulee, sitä kalliimmaksi takuuhintajärjestelmä tulee. Kysymys kuuluu, haluammeko todella tukea tätä huonosti työllistävää sijoitusyhtiöiden loistobisnestä velaksi? Se on hyvä muistaa, että aina kun mylly pyörii, veronmaksaja maksaa laskun korkoineen.”

Vihreä talous II : Vihreä kasvu

Tämä on kolmiosaisen kirjoistussarjan toinen osa. Ensimmäinen osa oli Talouskasvu vastaan degrowth.

Ensimmäisessä osassa kirjoitin, että Vihreä liitto on tehnyt valintansa talouskasvun ja talouden hallitun supistamisen eli degrowthin välillä. Vihreä liitto kannattaa talouskasvua, tosin hyvin monilla varauksilla (esim. ei ydinvoimaa, GMO-maataloutta eikä turkistarhausta). Tätä se kutsuu nimellä "vihreä kasvu".

Kasvua tarvitaan, että voisimme modernisoida luontoa kuormittavan taloutemme, estää laajamittaisen syrjäytymisen ja saada julkisen talouden kustannuskriisin hallintaan.

Fennovoima syrjäyttää aurinkosähkön?

Fennovoiman lupa meni läpi eduskunnassa itsenäisyyspäivän aattona, äänin 115-74.  Rakentamislupakin mennee läpi ensi vuonna, kun Fortum tuli mukaan omistajaksi, ja 60%:n kotimaisuusvaatimus saatiin näin täyteen. Suomen kuudennen ydinvoimalan rakentamista aletaan tosissaan valmistella.
 

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö oli pettynyt päätökseen. Hän totesi, että "tämä hidastaa kestävän energiatalouden rakentamista Suomessa". Niinistö oli todennäköisesti oikeassa.

Halpaa kivihiiltä ja halpaa turvetta

Sanomalehti Pohjalaisessa on viime viikkoina vihjailtu toistuvasti, että nykyinen kivihiilen alhainen hinta johtuisi vihreiden politiikasta. Halpa kivihiili koetaan ongelmaksi, koska se syrjäyttää kotimaisia polttoaineita puuta ja turvetta.

Kivihiili on monessa suhteessa ideaalinen energianlähde. Se on halpaa ja riittää nykykulutuksella pariksisadaksi vuodeksi. Nykyteknologialla se ei edes aiheuta metsää tuhoavia rikkipäästöjä, kuten vielä 1990-luvun alussa.