Kiziban pakolaisleiri, osa 4 : Kaksikymmentä neljä vuotta maanpaossa

Kävin Ruandassa Kiziban pakolaisleirillä joulukuussa 2019. Tämä on viimeinen osa neliosaisesta juttusarjasta. Edellinen osa Menetetty Kongo ilmestyi tiistaina 7.1.

Edellisessä osassa kerroin, kuinka Kiziban asukkaat pakenivat Kongon sotaa 1996. Tällä hetkellä Kongossa ei ole enää vieraiden valtioiden armeijoita. Maassa oli vaalit 2019. Kongon hallitus on saanut Kivun maakuntien kaupunkeja vähitellen hallintaansa. Maaseudulla hallitsevat edelleen pikkuarmeijat.

Kivun tilanne on kuitenkin niin epävakaa, että Kiziban pakolaiset eivät uskalla palata takaisin kotiseuduilleen. He ovat olleet maanpaossa jo 24 vuotta, eikä loppua näy.

Mitä maahanmuutto maksaa, osa III : Lasikatot murtuvat

Tämä on viimeinen osa kolmiosaisesta kirjoitussarjastani Mitä maahanmuutto maksaa. Ensimmäinen osa Ihmisen hintalappu ilmestyi 26.12. ja toinen osa Hyvät ja huonot maahanmuuttajat 27.12.

Joulukuussa ilmestynyt Päivisen raportti yrittää hahmotella maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia. Raportissa toistuu yksi trendi, joka Suomessa on ollut koko lyhyen maahanmuuttohistoriamme ajan : maahanmuuttajien työllisyys on paranemaan päin. 2000-luvulla tulleet maahanmuuttajat ovat työllistyneet paremmin kuin 1990-luvulla, ja uudemmat vuosiluokat ovat työllistyneet paremmin kuin vanhemmat. Tämä kehitys ei tietenkään ole suoraviivaista : esimerkiksi 2010-luvun lama on heikentänyt maahanmuuttaneiden työllisyyttä, aivan kuten suomalaistenkin.

Päivinen mainitsee keskeiseksi syyksi tehostuneen kotouttamispolitiikan. Hän ylistää erityisesti vuoden 1997 kotouttamislakia, jonka pitkän aikavälin positiivinen vaikutus maahanmuuttaneiden työllisyyteen ja tulokehitykseen on voitu osoittaa yksiselitteisillä tutkimuksilla.

Kotoutumiskoulutus kurjistuu leikkauksista

Vihreä sivistysliitto Visili julkisti tänään Kotoutuminen kuntoon! -selvityksen, jossa on esitelty 28 konkreettia keinoa maahanmuuttajien kotoutumista tukevan koulutuksen vahvistamiseksi. Yksi Visilin ehdotuspaketti on, että kotoutumiskoulutusten kilpailuttamisista luovutaan, annetaan koulutukset oppilaitosten järjestämisluvilla toteutettaviksi ja siirretään koulutukset Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) alaisuuteen.

Ehdotuksen taustalla ovat vuoden 2015 veriset kilpailutukset, joiden seurauksena eräät Suomen eturivin kotoutumiskouluttajista, esim. Amiedu ja Axxell, menettivät perinteisen asemansa. Voittajia olivat kevyen hintarakenteen yritykset, joita perinteiset kouluttajat kutsuvat ”konsulttifirmoiksi”.