Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelman luonnos menee
maanantaina 11.1. kaupunginhallituksen käsittelyyn ja sieltä myöhemmin valtuustoon. Ohjelmaa on työstetty konsulttivoimin
jo viime vuosikymmeneltä lähtien, ilman näkyvää edistystä. Jossakin vaiheessa Vaasan
ilmasto-ohjelma olikin ympäristöväelle huonon vitsin perikuva. Vauhtia se sai
vasta 2013, kun kaupunki otti ohjelman luomisen omiin käsiinsä.
Ohjelmaa luovan ohjausryhmän puheenjohtajana toimi aktiivisesti kaupunginhallituksen pj Seppo Rapo (kok). Vihreitä edusti valtuutettu Ivanka Capova. Tärkeän panoksen antoivat konsultti Pekka Peura Vaasan energiainstituutista sekä Vaasan kaupungin kehittämispäällikkö Maija Alasalmi, molemmat intohimoisesti asialle omistautuneita. Ohjelman kehittämiseen osallistuivat myös kuntalaiset Ota kantaa -palvelun kautta, ja Vaasan ympäristöseuralle annettiin mahdollisuus kommentoida keskeneräistä työtä.
Ohjelmaa luovan ohjausryhmän puheenjohtajana toimi aktiivisesti kaupunginhallituksen pj Seppo Rapo (kok). Vihreitä edusti valtuutettu Ivanka Capova. Tärkeän panoksen antoivat konsultti Pekka Peura Vaasan energiainstituutista sekä Vaasan kaupungin kehittämispäällikkö Maija Alasalmi, molemmat intohimoisesti asialle omistautuneita. Ohjelman kehittämiseen osallistuivat myös kuntalaiset Ota kantaa -palvelun kautta, ja Vaasan ympäristöseuralle annettiin mahdollisuus kommentoida keskeneräistä työtä.
Hiilineutraali Vaasa
2035
Energia- ja
ilmasto-ohjelma on erittäin kunnianhimoinen paperi. Isoja tavoitteita ovat :
·
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 30 %
vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tavoite on sama kuin Helsingin ja Espoon kaupungeilla. Tämä ylittää EU:n asettaman
tavoitteen (20% vähennyksistä).
Vaasan
asukaskohtaiset päästöt olivat vuonna 2013 noin 5
hiilidioksiditonniekvivalenttia vuodessa (tCO2-ekv/v). Kokkolassa ne ovat hieman
suuremmat, noin 5,5. Seinäjoen asukaskohtaiset päästöt olivat 50% korkeammat
kuin Vaasassa, yli 7 hiilidioksiditonniekvivalenttia vuodessa.
Kannattaa
huomioida, että luvuissa eivät näy teollisuuden päästöt, mikä johtuu Hallitustenvälisen
ilmastopaneelin (IPCC) laskentamenetelmistä.
·
Vaasan kaupungin
tavoitteena on olla vuonna 2035 hiilineutraali. Turku on asettanut itselleen saman tavoitteen vuoteen 2040 mennessä, Helsinki, Espoo ja Lappeenranta vuoteen 2050 mennessä. EU tavoittelee vasta 40%
päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaa, että ”kaupunki
luopuu fossiilienergiasta korvaten sen uusiutuvalla ja tuottaa hiilipäästöjä
vain sen verran, kuin se sitoo niitä ilmakehästä”.
Vihreät voivat
ottaa kunniaa itselleen siitä, että rima on asetettu korkealle. Olemme
vaikuttaneet paitsi työryhmässä myös sen ulkopuolella, puhuen valtuustosalissa
siitä, että ”Pohjolan energiapääkaupungin” on oltava eturivissä
ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Tärkeä motiivi sille, että näin konservatiivisessa kaupungissa ollaan tekemässä näin radikaalia ohjelmaa, on juuri kaupungin energiaklusteri. Vaasa on Pohjolan merkittävin energiateknologian vientipaikkakunta. Sille on suorastaan eloonjäämiskysymys, että se pysyy mukana meneillään olevassa globaalissa energiavallankumouksessa.
Samalla saadaan hienoja referenssejä kaupungin yrityksille. Energia- ja ilmasto-ohjelman keskeisimpiä tavoitteita on nesteytetyn maakaasun (LNG) käyttöönotto Merenkurkun liikenteessä. Tämä sataa suoraan Vaasan toiseksi suurimman yrityksen Wärtsilän laariin. LNG:stä on tulossa yhä merkittävämpi osa Wärtsilän toimintaa. En käsittele LNG:tä tämän enempää tässä tekstissä, mutta toivon voivani palata siihen erillisessä kirjoituksessa.
Hiilijalanjälki ja kaupunginjohtajien
sopimus
Ilmastopolitiikkaan liittyy paljon hurskastelua ja
päästöjen piilottelua. Piilopäästöjä voi mitata hiilijalanjäljellä. Se kertoo,
kuinka paljon henkilö / kunta / valtio tuottaa toiminnallaan päästöjä, jotka tilastoidaan
jonkin toisen toimijan piikkiin.
Vaasalaisten hiilijalanjälki on huomattavasti suurempi kuin
ovat meidän tilastoidut päästömme. Vaasalaiset kuluttavat paljon muualla
maailmassa tuotettua ruokaa, autoja ja elektroniikkaa. Vaasan lentoasema
sijaitsee naapurikunnan Mustasaaren alueella. Jätteemme poltetaan Mustasaaren
puolella Westenergyn jätteenpolttolaitoksessa, mistä aiheutuu merkittäviä
vaikkakin vaiettuja hiilipäästöjä.
Voimme kuitenkin luottaa siihen, että Vaasa ei pääse
luistamaan ilmastotavoitteistaan päästöjen piilottelulla. Vuonna 2014
kaupunkimme liittyi EU:n Smart Cities and Communities -verkostoon ja
allekirjoitti maailmanlaajuisen kaupunginjohtajien välisen Compact of Mayors
-sopimuksen. Kaupunginjohtajien sopimuksen allekirjoittaneet kaupungit
sitoutuvat seuraamaan päästöjensä kehitystä GPC-standardilla, joka huomioi myös
piilopäästöt. Sopimus edellyttää, että myös piilopäästöjä mitataan, niihin
puututaan ja niitä vähennetään.
Kaukolämpö ja Vaasan sähkön omistajaohjaus
Miten saadaan hiilineutraaliksi vajaan 70 000 asukkaan
kaupunki, jossa on korkea kulutustaso ja joka ei ole suurten metsäalueiden
ympäröimä? Jos emme nyt huomioi teollisuuden päästöjä
ja hiilijalanjälkeä, niin suurimmat päästöjen aiheuttajat Vaasassa ovat
kaukolämpö, tieliikenne ja kuluttajien sähkön kulutus. Lyhyyden vuoksi
otan vain yhden esimerkin, kaukolämmön.
Vaasan kaukolämpö tuotetaan Vaskiluodon voima Oy:n
voimalassa kivihiilellä. Vuonna 2012 voimalassa otettiin käyttöön biopolttoaineiden
kaasutuslaitos, jonka luvattiin vähentävän kivihiilen käyttöä 25-40%. Se
näkyikin Vaasan hiilipäästöjen laskuna jo samana vuonna. Ongelmana on kuitenkin
se, että jo 2013 kivihiilen maailmanmarkkinahinta romahti, ja Vaskiluodon voima
ajoi biokaasutuslaitoksensa kylmäksi.
Kun yksittäisen yrityksen liiketaloudellinen etu joutuu
ristiriitaan kaupungin ilmastotavoitteiden kanssa, kaupunki voi periaatteessa turvautua
omistajaohjaukseen, eli käskeä omistamaansa yritystä lopettamaan saastuttavan
toiminnan. Vaasan kaupunki omistaa Vaasan sähkö Oy:n, joka puolestaan on vahva
osaomistaja Vaskiluodon voima Oy:ssä.
Vaasan sähkön johto ei ole ollut halukas tinkimään
liiketaloudellisista tavoitteistaan : jos kerran kivihiilen poltto on
edullista, niin sitten sitä poltetaan ja piste. Vaasan sähkön johto on muistuttanut, että yhtiö tulouttaa Vaasan kaupungille vuosittaiset miljoonaosingot.
Ne pienenevät, jos yhtiö ei saa määritellä itse toimintaperiaatteitaan.
Rankasta alijäämästä kärsivälle kaupungille tämä on kovaa puhetta.
Energia- ja
ilmasto-ohjelman liite Päästötavoitteet
ja kustannukset ottaa kuivalla teknokraattikielellä tiukan kannan
omistajaohjaukseen ja määrää Vaasan sähkön asettamaan ilmastopolitiikan
etusijalle :
”Vaasan Sähkö lopettaa Vaasan
alueen kulutusta vastaavan fossiilisähkön määrän myynnin, korvattava määrä 0,20
X 600 = 120 GWh/v. (0,20 = fossiilisen sähkön osuus Suomessa, 600 = sähkön
kulutus Vaasassa GWh/v). Oletus, ettei tuontisähkössä ole fossiilienergialla
tuotettua. Vaasan Sähkön osuus Torkkolan tuotannosta on n. 60 GWh/v eli puolet
korvattavasta kivihiilisähköstä löytyisi jo sieltä. Tarvitaan kokonaisvaikutusten
arviointi.”
Edessämme ovat
mielenkiintoiset ajat : ilmastoidealismi ja taloudellinen voitontavoittelu ovat
joutumassa Vaasassa törmäyskurssille. Ei ole mitenkään varmaa, että
ilmastoidealismi voittaa.
Joka
tapauksessa energia- ja ilmasto-ohjelma nostaa ilmastopolitiikan Vaasassa
kokonaan uudelle tasolle. Tekisi mieleni sanoa, että nyt – vasta nyt – pääsemme
todistamaan vaasalaisen ilmastopolitiikan syntyä.
Lähteitä
·
Compact of
Mayors. Maailmanlaajuinen YK:n koordinoima kaupunginjohtajien verkosto,
jonka tavoitteena on paikallisten kasvihuonepäästöjen ja paikallisen
hiilijalanjäljen alentaminen. http://www.compactofmayors.org/
·
Halpaa
kivihiiltä ja halpaa turvetta. Blogitekstini kivihiiliriippuvuudesta,
18.4.2014. http://viherpesula.blogspot.fi/2014/10/halpaa-kivihiilta-ja-halpaa-turvetta.html
·
Pohjolan energiapääkaupungilla historiallinen
mahdollisuus. Vaasalaisen kansanedustajan Joakim Strandin (RKP) kirjoitus ei
mainitse energia- ja ilmastostrategiaa mutta valaisee sen taustalla olevaa
mahdollisuuksien ikkuna -filosofiaa. Pohjalainen 10.1.2016.
·
Vaasan
energia- ja ilmasto-ohjelmaan liittyvät asiakirjat http://ktweb.vaasa.fi/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=2&filename=50098831.doc&pykno=8&elin=KH&lis=1&pvm=11%2e1%2e2016%2016%3a15
Käytännön toimenpiteet on tiivistetty liitteeseen 1, Päästötavoitteet ja kustannukset.
·
Vuoden
ilmastoteko vai viherpesu? Pohjalainen 5.2.2013. Kirjoitukseni Vaskiluodon
voima Oy:n ja Westenergy Oy:n väitetyistä päästövähennyksistä. http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/ilmastoteko-vai-viherpesu-1.1332465
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti