torstai 16. kesäkuuta 2016

Kotoutumiskoulutus kurjistuu leikkauksista


Vihreä sivistysliitto Visili julkisti tänään Kotoutuminen kuntoon! -selvityksen, jossa on esitelty 28 konkreettia keinoa maahanmuuttajien kotoutumista tukevan koulutuksen vahvistamiseksi. Yksi Visilin ehdotuspaketti on, että kotoutumiskoulutusten kilpailuttamisista luovutaan, annetaan koulutukset oppilaitosten järjestämisluvilla toteutettaviksi ja siirretään koulutukset Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) alaisuuteen.

Ehdotuksen taustalla ovat vuoden 2015 veriset kilpailutukset, joiden seurauksena eräät Suomen eturivin kotoutumiskouluttajista, esim. Amiedu ja Axxell, menettivät perinteisen asemansa. Voittajia olivat kevyen hintarakenteen yritykset, joita perinteiset kouluttajat kutsuvat ”konsulttifirmoiksi”.

Hiljainen käänne kotoutumiskoulutuksessa

Viime vuoden tarjouskilpailut merkitsivät hiljaista käännettä Suomen kotoutumiskoulutuksen linjauksissa : hinta asetettiin laadun edelle. Axxellin ja AmiEdun tappio johtui TEM:n tarjouspyynnöistä, joissa paino oli hinnassa eikä laadussa. Käänne selittyy osittain sillä, että Suomeen tuli suuret määrät uusia turvapaikanhakijoita, eikä Sipilän hallitus halunnut lisätä kotoutumiskoulutuksen määrärahoja vastaavasti. Hallitus on tehnyt dramaattisia leikkauksia muuhunkin koulutukseen.

Niin päädyttiin venyttämään olemassaolevia resursseja merkittävästi isommalle joukolle käytettäväksi. Opetushallituksen esittelikin maaliskuussa 2016 mallin, jossa luokkahuoneessa tapahtuva lähiopetus leikataan kotoutumiskoulutuksessa neljään tuntiin päivässä (aikaisemmin 5-7 h/pvä). Malli on periaatteessa vapaaehtoinen, mutta uusien tarjouskilpailujen voittajilla on vähän muuta mahdollisuutta kuin alkaa toteuttaa sitä.

Lähiopetuksen vähentäminen ei välttämättä ole pedagogisesti huono idea, jos samalla panostetaan laadukkaiseen ohjaukseen, etäopintoihin sekä työpaikoilla ja kansalaisjärjestöissä tapahtuvaan oppimiseen. Nykyisellä hintapolitiikalla on kuitenkin olemassa riski, että etäopinnoilla ei pystytä korvaamaan lähiopetuksen leikkauksia.

Vähemmän kotoutumiskoulutusta, vähemmän ammatillista koulutusta

Lopputulos kotoutumiskoulutuksen leikkauksista saattaa hyvinkin olla se, että maahanmuuttajat saavat vähemmän kotoutumiskoulutusta kuin ennen. Sitä on ollut entuudestaankin hyvin niukasti : kieli olisi pitänyt oppia maksimissaan yhden vuoden koulutuksella. Koulutuksen pituus pysyy tulevaisuudessa ennallaan, mutta koulupäivä lyhenee 20-40%.

Kotoutumiskoulutuksen leikkauksia pahentavat Sipilän hallituksen muut leikkaukset toisen asteen koulutuksesta. Niiden seurauksena ammatillisten koulutusten tarjonta vähenee, ja kilpailu niistä kovenee.

Tähän kovenevaan kilpailuun astuvat uudet maahanmuuttajat – jotka ovat siis saaneet entistä vähemmän kotoutumiskoulutusta. Heillä on entistä huonommat edellytykset pärjätä kilpailussa koulutuspaikoista.

Vähemmän tukea ammatillisille opiskelijoille

Ammatillisessa koulutuksessa maahanmuuttajalla on kaksinkertainen työmäärä verrattuna samaa tutkintoa opiskelevaan suomalaiseen opiskelukaveriinsa. Maahanmuuttajan pitää opiskella lähihoitajan tai levyseppä-hitsaajan tai merkonomin oppimäärä, ja samaan aikaan lisäksi suunnaton määrä suomen kieltä. Kymmenen kuukauden kotoutumiskoulutuksen jälkeen suomen kieli ei ole vielä niin hyvässä kunnossa, että ammatilliset opinnot sujuisivat noin vain.

Jotta maahanmuuttajaopiskelijat suoriutuisivat valtavasta haasteestaan, heidän ohjaukseensa ja tukemiseensa on panostettu. Tukemiseen on käytetty ns. NAO- ja ENO-rahoja, joiden avulla ryhmiä on voitu jakaa pienemmiksi ja opiskelua henkilökohtaistaa. Näitä rahoja ei ole tarkoitettu pelkästään maahanmuuttajille vaan yleisemminkin erityisen tuen tarpeessa oleville opiskelijoille : lukihäiriöisille, ADHD:stä kärsiville, psyykkisesti oireileville tai nuorille, joiden elämänhallinta on lähtenyt lapasesta.

Hyvin käytettynä nämä rahat ovat tuottaneet esimerkiksi sellaisia ihmeitä, että oppilaitoksen maahanmuuttajaopiskelijoiden osuus on kasvanut mutta keskeyttämisprosentti laskenut. Vanhassa koulutusmaailmassa vallitsi sääntö, että mitä enemmän maahanmuuttajaopiskelijoita, sitä suurempi keskeyttämisprosentti.

Ei liene mikään suuri yllätys, että Sipilän hallitus on myös ajamassa alas myös NAO- ja ENO-rahoja, joiden avulla on tuettu maahanmuuttajia ammatillisissa opinnoissa. Meitä odottaa siis tulevaisuus, jossa entistä harvempi maahanmuuttaja pääsee ammatilliseen koulutukseen ja entistä useampi koulutukseen päässyt keskeyttää sen kun ei saa tarvitsemaansa tukea.

Mitä miettii Sipilän hallitus?

Sipilän hallitus on tehnyt koulutuksen alalla ratkaisuja, jotka tuottavat lyhyellä aikavälillä säästöjä mutta johtavat pitkällä aikavälillä kalliiseen syrjäytymiseen. Esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttavaan koulutusketjuun on tullut pahoja aukkoja. Niiden seurauksena entistä useampi maahanmuuttaja jää ammatillisten koulutusten ulkopuolelle tai keskeyttää ne. Tuloksena tulee olemaan maahanmuuttajien työttömyysasteen kasvu entisestäänkin.

Taustalla lienee ollut yleisemminkin Sipilän hallituksen ynseä suhtautuminen maahanmuuttoon, mikä on näkynyt esimerkiksi perheenyhdistämisten tiukentamisessa. Hallitus ei ole täysin selvittänyt itselleen, mikä ero on maahanmuuttopolitiikalla ja kotouttamispolitiikalla.

Voimme olla montaa mieltä siitä, pitäisikö maahantulon Suomeen olla helppoa vai vaikeaa. Mutta jopa maahanmuuttokriitikonkin pitäisi kannattaa kaikesta huolimatta vahvaa kotouttamispolitiikkaa. Kun ”ne” nyt kerran ovat tulleet tänne, ”ne” on järkevä kotouttaa hyvin, jotta ”ne” maksaisivat veroja sen sijaan että kuluttavat verorahoja.  

Vihreät : subjektiivinen oikeus kielikoulutukseen

Vihreän sivistysliiton 28 ehdotusta kotouttamiskoulutuksesta ovat pääosin kustannusneutraaleja, eli niistä ei pitäisi aiheutua ainakaan suuria lisäkuluja julkiselle vallalle. Ne ovat enemmän laadullisia, esimerkiksi ”kehitetään aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista” tai ”tarkastellaan kriittisesti YKI-testin roolia kansalaisuuden porttina”.

Vihreät kannattavat kuitenkin sitä, että kotoutuminen resursoidaan riittävästi. Yksi ehdotuspaketti tähtää nimenomaan siihen, että jokainen maahanmuuttaja on oikeutettu 2100 tunnin (noin 12 kuukauden) kielikoulutukseen, riippumatta siitä miten kauan hän on oleskellut Suomessa tai mikä on hänen työmarkkina-asemansa.

Vihreiden puoluevaltuuskunta teki syksyllä 2015 kannanoton, jossa se vaati, että jokaisella maahanmuuttajalla tulee olla subjektiivinen oikeus kielikoulutukseen. Nythän esim. työperäiselle maahanmuuttajalle ei ole taattu tätä mahdollisuutta.

Vihreä valtuuskunta ei vaatinut kotoutumiskoulutusten kilpailutusten poistamista vaan tyytyi muotoilemaan asian näin : ”Kotoutumiskoulutuksen laatu ja pitkäjänteisyys pitää varmistaa. Kilpailutuksen kriteerejä on parannettava tämän turvaamiseksi.”

Itse näen tärkeimmäksi asiaksi sen, että kotoutumiskoulutukselle turvataan riittävät minimiresurssit. Jos kilpailutuksia jatketaan, laadun tulee olla tarjouspyynnöissä ensisijainen ja hinnan toissijainen kriteeri.

Kilpailutusten loppuminen ja järjestämislupiin siirtyminen ei sinänsä pelastaisi kotoutumiskoulutuksen resursseja. Jos koulutukset annettaisiin oppilaitosten järjestämisluvilla toteutettaviksi, OKM voisi säätää niiden yksikköhinnan korkeaksi tai matalaksi. Järjestämisluvat kuitenkin takaisivat koulutuksen järjestäjille jatkuvuuden ja mahdollisuuden toteuttaa koulutusta yhteistyössä, ilman keskinäistä kyräilyä.

Lue lisää :

Kotoutuminen kuntoon! Ehdotuksia kotoutumista tukevan koulutuksen parantamiseksi. Kirjoittanut Lilli Rasilainen, julkaissut Vihreä sivistysliitto 2016. http://www.visili.fi/kotoutuminenkuntoon

Vihreitä ratkaisuja turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kotouttamiseen. Vihreän liiton puoluevaltuuskunnan kannanotto 27.9.2015. https://www.vihreat.fi/vihreita-ratkaisuja-turvapaikanhakijoiden-pakolaisten-kotouttamiseen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti