Haluan työpaikkoja ilmaston ehdoilla

Kun yhdeksän vuotta sitten lähdin politiikkaan, tärkein motiivini oli huoli ilmaston tilasta. Pelkäsin että planeettamme voi muuttua äärimmäisen vihamieliseksi paikaksi, jos ilmastonmuutos pääsee kiihtymään täysille kierroksille.

Samalla olin tietoinen, että ilmastonmuutoksen torjuminen on yhteiskunnillemme käsittämättömän vaikea haaste. Meidän pitäisi luopua esimerkiksi bensa- ja dieselkäyttöisistä autoista, asuntojemme lämmittämisestä kivihiilellä sekä osta-ja-kuluta-elämäntavasta. Ja kaikkeen tähän on aikaa vain pari vuosikymmentä.

Keskeinen huoleni oli : mitä tapahtuu työpaikoille, jos toteutamme sellaista ilmastopolitiikkaa joka todella pysäyttää ilmastonmuutoksen? Joudummeko elämään köyhyyden ja suurtyöttömyyden maailmassa?

Yhdeksän vuotta myöhemmin olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että voimme elää ympäristön ehdoilla ja silti säilyttää työpaikkamme.

Hiilineutraalin yhteiskunnan rakentaminen on jo sinänsä työllistävä urakka. Joudumme rakentamaan tuuli- ja aurinkovoimaloita, uudistamaan sähköverkkomme ja luomaan aivan uudenlaisen biotalouden. Vaasan seudulla tämä merkitsee työpaikkoja esimerkiksi tuulivoiman alihankinnassa, voimaloiden pystyttämisessä, uudessa aurinkoenergiatekniikassa sekä rakennusten siirtämisessä maa- ja sedimenttilämpöön. 

Mahdollinen LNG:n käyttöönotto laivaliikenteessä ja Teslan sähköautotehdas Vaasan seudulla olisivat linjassa hyvän ilmastopolitiikan kanssa.

Haluan, että kannamme vastuuta toisistamme myös ilmastonmuutoksen aikakaudella. Vanhukset täytyy edelleen hoitaa, päiväkotilapsilla on oikeus olla kohtuullisen kokoisissa ryhmissä ja koululaiset tarvitsevat edelleen turvallisia aikuisia. Yliopistoissa tarvitaan riippumatonta tutkimusta, kirjastoista on muodostumassa kansalaisten olohuoneita, laadukkaan ammatillisen koulutuksen tarve on entistä suurempi, ja homeiset rakennukset tarvitsevat peruskorjausta.

Kaikki nämä palvelut vaativat työpaikkoja. Näitä työpaikkoja olen puolustanut kuluneen valtuustokauden aikana, vaikka tiukka kuntatalous on luonut paineita koviin menoleikkauksiin.

Itse työ on muuttunut paljon näiden yhdeksän vuoden aikana. Sadattuhannet ovat menettäneet työpaikkansa Suomessa. Työpaikoista on tullut yhä useammin määräaikaisia ja osa-aikaisia. Yhä useammasta uudesta työpaikasta ilmoitetaan henkilöstövuokrausyritysten sivuilla. 

Yhä useammat ihmiset työllistävät itse itsensä erilaisilla opiskelun, lapsenhoidon, yrittäjyyden, vuokratuolien, kirppismyynnin, apurahojen, projektihommien, jakamistalouden, pätkätöiden ja palkattoman vapaaehtoistoiminnan yhdistelmillä.

Vakaa ja pysyvä työpaikka on edelleen useimpien tavoite, ja vakaita työpaikkoja kannattaa suojella. En voi kuitenkaan ummistaa silmiäni niiltä sadoiltatuhansilta, jotka ovat pudonneet vakaiden työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Vakaiden työmarkkinoiden ulkopuolelle pudonneiden tueksi tarvitaan monia asioita : työttömyysetuudella tuettuja opiskelumahdollisuuksia, ohjauspalveluja nuorille, tarvittaessa kuntouttavaa työtoimintaa, parempaa sosiaaliturvan ja työtulojen yhteensovittamista ja viime kädessä perustuloa. Meidän on uskallettava miettiä työn uudelleenjakamista niiltä, joilla sitä on liikaa, niille joilla sitä on liian vähän. Työttömien ja opiskelijoiden kontrolloimisesta on siirryttävä kannustamiseen, ja koko työn käsitettä on mietittävä uudelleen.

Työllä tämä maailma on rakennettu, ja työllä me uudistamme sen entistä paremmaksi ja kestävämmäksi.