Saksassa
pidetyssä tuulivoimatuen tarjouskilpailussa keskihinnaksi tuli 42,80 € per
megawattitunti. Tämä on hinta, jonka Saksan liittotasavalta takaa uusille
tuulisähkön tuottajille. Suomessa tavoitehinta on kaksi kertaa suurempi : 83,50
€/MWh.
Jos tuulivoiman tuottaja saa sähkönsä myytyä tavoitehintaan,
hän ei saa mitään tukea. Jos myydyn sähkön hinta alittaa tavoitehinnan, tuottaja
saa erotuksen Saksan liittotasavallan verkkovirastolta Bundesnetzagenturilta.
Markkinatalous laskee
tuulivoiman hintaa
Tuulivoimatuki
avattiin Saksassa tarjouskilpailuille tänä vuonna. Nyt pidetyllä
tarjouskierroksella etsittiin tuottajia 1013 megawatille (MW) tuulivoimaa, joka
on sijoitettu maalle. Tarjouksen tekijän tuli esittää yksilöity suunnitelma
rakennushankkeesta sekä pyyntö tavoitehinnasta.
Voittajia olivat halvimmat tarjoukset, jotka täyttivät tarjouspyynnön
ehdot.
Tällä
kierroksella tehtiin 281 tarjousta, joiden yhteenlaskettu teho oli lähes 3000
megawattia. Bundesnetzagentur hyväksyi 67 tarjousta, yhteisteholtaan 1013 MW.
Tämä toinen
tuulivoimatuen tarjouskilpailu päättyi elokuun alussa. Ensimmäinen
tarjouskilpailu pidettiin toukokuussa. Silloin tuulivoiman takuuhinnaksi
muodostui 57,10 €/MWh. Hinta tuli siis alas 25% kolmessa kuukaudessa,
toukokuusta elokuuhun. Tämä kertoo, että markkinatalous on tullut myös
tuulivoimatuen piiriin, ja tuen oikea hinta on nyt muodostumassa.
Kansalaiset jyräävät tarjouskilpailuissa
Saksan
erityispiirre on Bürgerenergie
eli ”kansalaisenergia”. Se tarkoittaa yksityisiä ihmisiä, paikallisia
yhteenliittymiä ja joukkorahoituksella muodostettuja investointiyhtiöitä, jotka
rakentavat uusiutuvan energian tuotantoa. Muutama vuosi sitten kansalaisten
tuottaman energian osuus oli 51% maalle rakennetusta tuulivoimasta ja 48%
aurinkovoimasta.
Toinen puoli
uusiutuvien tuotannosta menee perinteisten tuottajien piikkiin. Näitä ovat pankit,
teollisuusyhtiöt, suunnittelutoimistot ja perinteiset investointirahastot.
Omistusrakenne on erittäin hajautunut : neljä suurinta yhtiötä tuotti yhteensä
vain 6,5% uusiutuvasta energiasta.
Kansalaisomistuksen
osuus on nopeassa kasvussa : nyt hyväksytyistä tarjouksista oli kansalaisten
tekemiä 95% (tuotantokapasiteetilla mitattuna).
Suomessa kansalaisomistuksen osuus markkinaehtoisen energian tuotannosta on hyvin lähellä nollaa. Syitä on hyvin monia, tärkeimpänä ehkä puuttuva mahdollisuus nettolaskutukseen. Nettolaskutus tarkoittaa, että asukas ostaa ja myy sähköä verkkoon ja maksaa energiayhtiölleen vain nettokulutuksesta.
Syöttötariffi oli susi syntyessään
Vihreät
olivat mukana Mari Kiviniemen hallituksessa, joka hyväksyi nykyisen tuulivoiman
syöttötariffijärjestelmän vuonna 2010. Syöttötariffilaki oli vihreiden
keskeisimpiä tavoitteita Vanhasen-Kiviniemen hallitustaipaleella 2007-2011.
Lakiin
kirjattiin kiinteä tuulivoiman tavoitehinta 83,50 €/MWh. Sama hinta koskee myös
biokaasua ja
puupolttoainetta.
Reilu
kahdeksankymppiä oli realistinen tavoitehinta 2000-luvun alun nousukaudella,
jolloin tuulivoima oli suhteellisen tehotonta, sähkö kallista ja sähkön kysyntä
Suomessa suurta.
Vuonna 2008
maailmalla oli kuitenkin alkanut lama, joka laski myös Suomessa sähkön
kysyntää. Sähkönkulutus on edelleen tätä kirjoitettaessa kymmenisen prosenttia
alempana kuin huippuvuonna 2008. Sähkön markkinahinta on romahtanut kolmenkymmenen
euron tuntumaan per megawattitunti.
Lisäksi
tuulivoiman tehokkuus parani harppauksenomaisesti 2010-luvulla, juuri kun Suomi
pääsi käynnistämään omaa tuulivoimabuumiaan. Tuulisähkön tuottamisesta tuli
entistä halvempaa, joskin hinta vaihteli erittäin paljon tuotanto-olosuhteiden
mukaan.
Tämän kaiken
lopputulos oli, että uusiutuvan energian tuesta tuli tuulivoimayhtiöille helppoa
rahaa jauhava sampo. Suuri osa suomalaisista koki tilanteen kohtuuttomaksi.
Jo vuoden 2010 lakia valmisteltaessa esitettiin, että uusiutuvan energian tuen tulisi määräytyä
tarjouskilpailuissa, jolloin sen hinta asettuisi veronmaksajan kannalta
optimaaliselle tasolle. Tähän ei lähdetty, ehkä siksi että tällaisille
tarjouskilpailuille ei ollut siihen aikaan ennakkotapauksia.
Syöttötariffilaki
sai paljon aikaan : tuulisähkön osuus Suomessa kulutetusta sähköstä nousi
vuoden 2010 noin nollasta prosentista vuoden 2016 yli neljään prosenttiin.
Energia-alalla tämä on iso muutos lyhyessä ajassa, vaikka olemmekin kaukana jäljessä Länsi-Euroopan 10-20 % osuudesta.
Tuulisähkön
nousu tuli kuitenkin tarpeettoman kalliiksi kuluttajille ja pilasi tuulivoiman
imagoa. Olimme tyhmiä ja maksoimme liikaa.
Sipilän menetetty mahdollisuus
Mikään ei
olisi estänyt laskemasta tavoitehintaa jossakin vaiheessa. Sopiva tilaisuus
tähän olisi ollut vuonna 2015, kun Juha Sipilän hallitus määritteli
ohjelmaansa. Porvarihallitusta ei kuitenkaan kiinnostanut halpa tuulivoima – pikemminkin
se pyrki pysäyttämään tuulivoiman rakentamisen ylipäänsä.
Sipilän hallitus
yritti leikata tuettavan tuulivoiman kokonaismäärää lakiin oli kirjatusta 2 500
megavolttiampeerin kokonaistehosta. Kun tämä ei onnistunut, se teki periaatepäätöksen huutokauppajärjestelmästä.
Sipilän huutokauppajärjestelmä on suunniteltu kahdelle terawattitunnille (2000 MWh) koko 2020-luvun tarpeisiin. Määrä on naurettavan pieni, mikä vahvistaa käsitykseni, että Sipilän hallitus suhtautuu tuulivoimaan vahvan kielteisesti.
Vihreät kannattavat tarjouskilpailuja
Kallis
syöttötariffisysteemi oli vihreille kiusallinen asia. Tuulivoiman tuotantotuki
oli ollut heidän päätavoitteitaan hallituskaudella 2007-2010. Seuraavina
vuosina siihen kohdistui ennennäkemätön julkinen hyökkäys. Vihreät asettuivat
refleksinomaisesti puolustamaan saavutustaan, uskaltautumatta kritisoimaan sen
valuvirheitä.
Syöttötariffin
kritiikki murtautui vihreissä julkisuuteen vasta talvella 2016-2017. Puheenjohtajavaalin
alla esimerkiksi Emma Kari totesi toukokuussa 2017 Helsingin Sanomille, että ”tuulivoiman
tuessa arvioitiin alunperin väärin, miten nopeasti uusiutuvat energiamuodot etenevät
ja miten sähkönhinta kehittyy.”
Jo tätä
ennen, joulukuussa 2016, vihreiden valtuuskunta oli asettunut uudessa
energiavisiossaan kannattamaan tarjouskilpailuja :
”Uusi tarjouskilpailuun eli
huutokauppaan perustuva teknologianeutraali kannustinjärjestelmä korvaa
syöttötariffituet. Se on otettava käyttöön vuoden 2017 aikana, jotta uusiutuvan
energiantuotannon hyvä kehitys ei katkea ja Suomeen syntynyt osaaminen katoa. Huutokauppajärjestelmässä
toimijat valitaan sen mukaan, kuka pystyy tarjoamaan uusiutuvaa energiaa
kustannustehokkaimmin.”
Valtuuskunta
asettui kannattamaan myös saksalaistyyppistä Bürgerenergietä :
”Otetaan ihmiset mukaan
energiantuottajiksi. Aurinkopaneelien käyttöönottoa rivi- ja kerrostaloissa
vauhditetaan myöntämällä asunto-osakeyhtiöille maltillista investointitukea tukemalla
uudenlaisia rahoitusmalleja kuten leasing- ja ESCO-rahoitusta. (…)
Pientuotantoa vauhdittaa myös nettolaskutus,
joka huomioi sähkön markkinahinnan vaihtelut sekä siirtoverkon ylläpitokustannukset
ja antaa tuottajalle oikeudenmukaisen korvauksen verkkoon päin syötetystä sähköstä.
Lisäksi sähköverotuksen ja siirtohinnoittelun käytäntöjä tulee kehittää
mahdollistamaan esimerkiksi asuinalueiden yhteiset aurinkovoimalat.”
Lue lisää
Joshua S.
Hill, Germany Awards 1 Gigawatt Of
Onshore Wind, Costs Fall By 25%. CleanTechnica-verkkosivusto 17.8.2017.
Results of first auction for onshore wind
installations. Bundesnetzagentur 19.5.2017.
Matti
Kankare, Tuulivoiman tukimalli pakko
uusia – ostajat ja tuottajat kinastelevat keskenään sopivasta tukiajasta. Talouselämä
18.5.2017.
Vihreä energiavisio 2035. Hyväksytty Vihreän
liiton valtuuskunnan kokouksessa 4.12.2016.
Craig
Morris, Citizens own half of German
renewable energy. Energy Transition -verkkosivusto 29.10.2013.
Nina Nygrén,
Tulevaisuudessa energiantuotanto hajautuu
ja kuluttajan rooli kasvaa – miten energiamurrosta voisi vauhdittaa? Tulevaisuuden
tutkimuskeskuksen blogi 17.8.2017.
Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun
sähkön tuotantotuesta. 1396/2010.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti