Perussuomalainen europarlamentaarikko Jussi Halla-aho nostatti kiivaan keskustelun rinnastaessaan Suomen perussuomalaiset ja Ruotsin ruotsidemokraatit. Timo Soini on vaiennut vaivaantuneesti tästä väitteestä.
Soini pyrkii pitämään hajurakoa ruotsidemokraatteihin, joiden juuret ovat 1940-luvun natsismissa. Ruotsidemokraattien johto irtisanoutui uusnatsismista 1990-luvulla.
Natsit
Perussuomalaisten juuret ovat 1950-luvun maalaisliittolaisuudessa. Puolue ei ole koskaan ollut natsistinen. Se "kavahtaa holokaustia", kuten Maria Tolppanen katsoi aiheelliseksi erikseen painottaa (Pohjalainen 6.1.2015).
1950-luvun arvot heijastuvat toki edelleen vahvana perussuomalaisten ajatusmaailmassa, esimerkiksi suhtautumisessa homoihin, ulkomaalaisiin ja koulujen uskonnonharjoitukseen. Miehet ovat viiskytlukulaisittain yliedustettuina puolueessa. Perussuomalaisilla on vaikeuksia ymmärtää isoja globaaleja asioita, kuten ilmastonmuutosta.
Molemmissa puolueissa on jäseninä ja aktiiveina yksittäisiä uusnatseja. Heitä siedetään periaatteella "älä kysy, älä kerro". Eli saat kyllä tehdä sitä kotona kaverien kanssa. Mutta jos jäät kiinni, sinut saatetaan erottaa eduskuntaryhmästä, valtuustoryhmästä tai joissakin tapauksissa koko puolueesta.
Mamut
Halla-ahon mukaan "maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuminen on keskeinen osa kannatustamme". Perussuomalaisilla ja ruotsidemokraateilla on "sama linjaus" maahanmuutosta. Tämän kanssa on ristiriidassa se, että ruotsidemokraatit asettivat vuoden 2014 vaalimanifestissaan yhdeksi maahanmuuttopolitiikan esikuvakseen Suomen.
Joko Halla-aho tai ruotsidemokraatit on siis väärässä. Todennäköisesti ruotsidemokraateilla on liian "ideaalinen" kuva Suomen maahanmuuttopolitiikasta.
Oma näppituntumani on, että perussuomalaisten ja ruotsidemokraattien maahanmuuttolinjauksissa ei ole suuria eroja. Oleellinen ero on retoriikassa. Ruotsidemokraateilla maahanmuuttokritiikki on ollut yleensä vaalien ykkösteema kuten Halla-ahollakin. Perussuomalaisilla se on ollut Timo Soinin sanoin "osa kokonaisuutta".
Timo Soini korostaa, että perussuomalaisten maahanmuuttokritiikki perustuu taloudellisiin seikkoihin : maahanmuutto "lisää kustannuksia ja yhteiskunnan menoja". Taloudellinen kritiikki tahtoo kuitenkin olla yksipuolista. Pakolaisten sosiaalitukia sekä
Arkikokemukseni on, että perussuomalaisten maahanmuuttovastaisuudessa on mukana paljon tunnetta, järkiperäisten taloudellisten laskelmien lisäksi. Peruspersu ei nyt vaan satu tykkäämään tummaihoisista eikä varsinkaan muslimeista.
Perussuomalaiset vaativat tiukennuksia erityisesti pakolaisten maahanmuuttoon, olivatpa kyseessä kiintiöpakolaiset, turvapaikanhakijat tai pakolaisten perheenjäsenet. Kuten tunnettua, pakolaiset ovat usein tummaihoisia, toisinaan jopa muslimeja.
Kotouttamispolitiikassa perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit ajavat vahvaa assimilaatio- eli sulauttamislinjaa. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että vastustetaan maahanmuuttajille kohdennettua äidinkielen opetusta. Perussuomalaisten politiikka muistuttaa sitä sulauttamispolitiikkaa, jolla Ruotsi sai tuhottua suomen kielen lähes kokonaan Norrbottenista ja Neuvostoliitto Vienan Karjalasta.
Oma kantani on, että maahan muuttaneiden ja heidän lastensa yhteyksiä lähtömaan kulttuuriin on tuettava. Muuten menetämme parissa sukupolvessa sen kulttuurisen rikkauden ja ne globaalit verkostot, joita maahanmuutto voi kansakunnallemme tuottaa.
Muslimit
Muslimivastaisuus eli islamofobia näkyy sekä Halla-ahon että ruotsidemokraattien retoriikassa. Peruspersulla se tulee pintaan aika kevyellä raaputtamisella. Halla-aho on vastustanut minareetteja ja kirjoittanut islamista mm. näin :
"...islam on ekspansiivinen ja aggressiivinen poliittis-uskonnollinen voima. Sen tavoitteena ei ole rauha muiden uskontojen kanssa vaan rauha ilman niitä. Se ei pyri rinnakkaineloon vaan valta-asemaan."
Ruotsidemokraatit saivat ensimmäisen suuren vaalivoittonsa videolla, jossa burkhaan pukeutuneiden, lastenvaunuja työntävien naisten lauma sysi tieltään vaaleatukkaisia eläkeläisiä.
Islamofobia on Euroopassa vahva aatevirtaus. Siinä on paljon irrationaalisia elementtejä, esimerkiksi usko EU:n ja arabimaiden salaliittoon Euroopan islamilaistamiseksi.
Islamofobia voimistui Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen. Sen perustemppu on samaistaa jihadismi ja islam. Jihadistit esiintyvät mielellään islamin nimissä, mutta muslimien valtaosa vierastaa heitä. Hyvin usein olen kuullut muslimien sanovan, että terroristi ei voi olla muslimi.
Tolppanen
Toisinaan maahanmuuttokritiikki perustuu asiavirheisiin. Esimerkiksi vaasalainen kansanedustaja Maria Tolppanen (ps) toteaa, että maahan muuttaneet sairaanhoitajat, lääkärit, insinöörit ja arkkitehdit saattavat jäädä työttömiksi, koska he "eivät osaa suomea, koska heiltä ei kielenopiskelua edellytetä". Kielenopiskelu on aina työttömyysturvan ehto - eli jos kielitaidoton maahanmuuttaja ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi, hän joutuu opiskelemaan karenssin uhalla suomea tai ruotsia. Pidän tätä hyvänä linjauksena.
Tolppanen kirjoittaa myös, että "maahanmuuttajien omakielistä ammattiosaamista olisi, mutta virallinen Suomi ei sitä hyväksy. Tämä jos mikä on huonoa maahanmuuttopolitiikkaa." Tolppanen osuu ja ei osu oikeaan tässä kohtaa. Koulutuslainsäädäntömme painottaa osaamisen tunnustamista ja koulutuksen henkilökohtaistamista niin, että henkilön ei tarvitse opiskella alusta lähtien asioita, jotka hän jo hallitsee.
Osaamisen tunnustaminen toimii hyvin lääkärien osalta, ja siksi ulkomailla lääkärintutkinnon saanut pääsee Suomessa suhteellisen nopeasti lääkärintyöhön. Lääkärinlupaa varten hänen täytyy osoittaa kielitaitonsa ja kliininen osaamisensa sekä opiskella suomalainen terveydenhoitojärjestelmä.
Sen sijaan sairaanhoitajien kohdalla laki ei käytännössä toimi - ulkomaalaisen sairaanhoitajan on vaikea päästä täydentämään osaamistaan ammattikorkeakouluun. Siksi ulkomailla lääkärintutkinnon suorittaneen on huomattavasti helpompi työllistyä Suomeen kuin ulkomailla sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneen.
Viime aikoina Tolppasen yksi lempiteema on ollut sosiaaliturvan maksaminen ulkomaille. Hän on toistellut sitä monissa yhteyksissä, viimeksi Pohjalaisessa 6-1-2015 :
"En hyväksy, että sosiaaliturvaamme rapautetaan maksamalla lapsilisiä ja kotihoidontukia henkilöille, jotka eivät koskaan ole käyneet täällä. Perusteeksi ei riitä, että yksi perheestä työskentelee täällä."
Kyseessä on pienimuotoinen ilmiö, joka tuskin rapauttaa sosiaaliturvaamme ja ansaitsee näin voimallista ristiretkeä. Perhe-etuudet on kohdennettu ensisijaisesti ulkomailla tilapäisesti (alle vuoden) opiskeleville ja työskenteleville henkilöille. Ne on säädetty kansainvälisillä sopimuksilla periaatteella, että se valtio, joka saa verotulot, osallistuu myös sosiaaliturvan maksuun.
Kansainväliset sopimukset voivat johtaa myös sellaiseen tilanteeseen, että esim. Ruotsista maksetaan lapsilisiä Suomeen lapsesta, joka ei ole ikinä Ruotsia nähnytkään. En ole huomannut Tolppasen kritisoivat tätä puolta asiassa.
Lähteitä
Halla-aho Jussi, Muutama ajatus minareeteista. Scripta-blogi 1.12.2009. http://www.halla-aho.com/scripta/muutama_ajatus_minareeteista.html
Malm Andreas, Hatet mot muslimer. Bokförlaget Atlas 2011. Kirja käsittelee islamofobiaa yleisenä eurooppalaisena ilmiönä ja paneutuu erityisesti ruotsidemokraattien islam-suhteeseen.
Perhe-etuudet ulkomaille. Kela 2015. http://www.kela.fi/etuuksien-maksu_perhe-etuudet
Soini Timo, Perussuomalaiset on moniääninen kansanliike. Ploki-blogi 4.1.2015. http://timosoini.fi/2015/01/perussuomalaiset-on-moniaaninen-kansanliike/Tolppanen Maria, Emme ole natseja. Pohjalainen 6.1.2015. http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/tolppanen-emme-ole-natseja-1.1749368
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti