Viime vuoden säästöt tehtiin Tolppasen sanoin tilanteessa, jossa ”työttömyys kasvoi, lapsiperheköyhyys lisääntyi ja vanhusten hoito kärsi työntekijäpulasta”. Sosiaali- ja terveystoimen työntekijät olivat muita useammin sairaana, mikä lienee johtunut ”kiireestä, liian pienestä henkilökunnasta ja kenties huonosta työilmapiiristä”.

Tolppasen kritiikki on osuvaa, mutta ihmettelemme, miksi Tolppanen kritisoi sosiaali- ja terveystoimen virkamiesjohtoa? Miksi hän ei kritisoi omaa valtuustoryhmäänsä, joka äänestyksillään pakotti virkamiehet leikkauslinjalle?

Palataan marraskuuhun 2013, jolloin Vaasan valtuusto päätti seuraavan vuoden määrärahoista. Kaupunginhallitus (jossa on kaksi perussuomalaista jäsentä) toi valtuustoon esityksen, että sosiaali- ja terveyspuolelta säästetään reilu neljä miljoonaa verrattuna lautakunnan tarvearvioon.

Me vihreät arvioimme, että sosiaali- ja terveystoimi ei kestä tällaisia säästöjä. Teimme valtuustossa vastaesityksen, jolla sosiaali- ja terveystoimelle olisi palautettu säästöistä 3,3 miljoonaa euroa. Nämä rahat olisivat menneet esimerkiksi työllistämiseen, toimeentulotukeen, lapsiperheiden tukemiseen, vanhustenhoitoon ja terveysasemiin, eli juuri niihin alueisiin, jotka kärsivät Tolppasen sanoin ”kiireestä ja liian pienestä henkilökunnasta”.

Vihreiden vastaesitys äänestettiin nurin. Valtuusto leikkasi ankaralla kädellä työttömiltä, köyhiltä lapsiperheiltä ja vanhuksilta. Perussuomalaisten valtuustoryhmän enemmistö äänesti leikkausten puolesta. Maria Tolppasen ja kahden muun perussuomalaisen kunniaksi on sanottava, että he äänestivät vihreiden esityksen puolesta.

Ainoat valtuustoryhmät, jotka kannattivat yksimielisesti korkeampia sote-määrärahoja, olivat vihreät ja vasemmisto. 

Toivottavasti perussuomalaiset ensi kerralla äänestävät lapsiperheille, vanhuksille ja terveysasemille ne rahat, joita nämä tarvitsevat. Ei tarvitse sitten jälkikäteen valittaa kiirettä ja liian pientä henkilökuntaa.