Shuto Orizarin romanit oppivat lukemaan

Shuto Orizarissa talot ovat rapistuneita, ja monet näyttävät hylätyiltä. Kapeilla kaduilla liikkuu paljon ihmisiä, usein teinityttöjä lapsien kanssa. Heidän päittensä yläpuolella risteilee itse tehdyn näköisiä sähköjohtoviritelmiä. Katolla komeilee valtavankokoinen juliste, jossa hymyilee vaaleilla valittu kaupunginjohtaja Amdi ”Elvis” Bajram. Kattojen takaa loistaa minareetti - täällä enemmistö väestä on muslimeja.

Olemme Shuto Orizarin kaupungissa, Makedonian pääkaupungin Skopjen metropolialueen laitamilla. Tämä on Euroopan suurin romaniyhteisö. Se syntyi vuoden 1963 Skopjen maanjäristyksen jälkeen, kun alue oli raunioina ja romanit asettuivat sille.

Wikipedian mukaan täällä asuu 13 000 romania, 77% kaupungin väkiluvusta. Koko Makedonian väestöstä romanien osuus on Euroopan suurin, kymmenisen prosenttia. Makedonialaisiin väestötilastoihin kannattaa tosin suhtautua varauksellisesti. Maassa ei ole tehty luotettavaa väestönlaskentaa tällä vuosituhannella, jotta etnisten albaanien ja makedonialaisten välinen herkkä poliittinen tasapaino ei järkkyisi.  

Kerjäläisiä ja teiniäitejä

Makedonian romanit ovat pääosin köyhiä ja syrjäytyneitä. Yleinen elinkeino on kierrätys eli käytännössä jätteiden dyykkaaminen ja lajitteleminen, samoin romuraudan etsiminen ja kaupitteleminen. Paikalliset eivät myönnä mutta eivät kyllä kiistäkään, etteikö osa ihmisistä olisi täällä aliravittuja. Lukutaidottomuus ja teiniraskaudet ovat yleisiä. Toisesta Skopjen laitakaupungista, Gazi Babasta, löysimme asuinalueen, joka muistutti lähinnä kaatopaikkaa. Punaisissa valoissa automme ikkunaan koputtelee kerjääviä lapsia ja pientä lasta kantavia äitejä.

Emme kuitenkaan tunne oloamme turvattomiksi. Oppaamme - joka ei itse ole romani eikä asu täällä - sanoo, että ulkopuolinen voi kävellä Shuto Orizarissa verraten turvallisesti illallakin. Hän ei kehota meitä vahtimaan täällä lompakkoamme, päinvastoin kuin Skopjen keskustassa – jonne muuten romaneilla ei näytä olevan asiaa. Lapset, teinit ja aikuiset ottavat meihin herkästi kontaktia ja kyselevät kiinnostuneina, mistä me tulemme ja missä se ”Finska” on. Tapaamme maailmaa nähneitä ihmisiä, esimerkiksi teinitytön joka puhuu sujuvaa riikinruotsia. 

Ensimmäinen lukutaitoinen sukupolvi

Makedonian romanit eivät ole jumiutuneet kurjuuden kierteeseen, vaan he käyvät koulua. Nyt on varttumassa ensimmäinen romanisukupolvi, jonka parissa luku- ja kirjoitustaito on sääntö eikä poikkeus.

Makarenkon aikuisoppilaitos opettaa romaneja lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Opiskelijoiden alaikäraja on periaatteessa 15 vuotta, mutta käytännössä kouluun otetaan nuorempiakin, jos he jostain syystä eivät sopeudu tavalliseen peruskouluun. Joissakin luokissa vanhemmat ja lapset opiskelevat yhdessä.

Opettajat kertovat, että opiskelijarekrytointi hoidetaan esimerkiksi liikennevaloissa. Kerjäläisiä kehotetaan tulemaan kouluun. Ja he tulevat, usein ilmeisesti nälkäisinä, vaikka tarjolla ei ole edes kouluruokaa. Kun kiertelemme romanikouluissa, opiskelijat vaikuttavat aidosti motivoituneilta. He sanovat meille toistuvasti, että mahdollisuudet ovat auki kun jaksaa käydä koulua.

Koulua käydään kahdessa vuorossa, iltapäivisin ja iltaisin, jotta aamupäivällä jää aikaa rahan hankkimiselle. Osa opiskelijoista saa sosiaalitukea mutta useimmat ilmeisesti eivät. Osalla on ruokalippuja kunnan ruokaloihin, ”kansankeittiöihin”.

Aikuisoppilaitoksen johtaja Hazbi Topoliani (etninen albaani) ei yritä rakentaa eteemme kulisseja vaan näyttää avoimesti karut olosuhteet, joissa kansansivistystyötä tehdään. Luokissa on liitutaulut ja useimmiten itse tehtyjä julisteita. Yhdestä luokasta löytyy Euroopan kartta, josta voimme näyttää opiskelijoille, missä on Suomi ja Vaasa. Kaikilla opiskelijoilla on omat kynät ja vihot, mutta koulun oppikirjoja ei riitä jokaisen käyttöön.

Romanikoulujen opettajat ovat pääosin etnisiä makedonialaisia, eivät siis romaneja. Useimmat puhuvat englantia, jotkut myös venäjää. Seurueemme aikuiskouluttajat pääsevät helposti keskusteluyhteyteen heidän kanssaan. He ovat alipalkattuja ja aliarvostettuja mutta energisiä ja selvästikin asialleen omistautuneita.  He kertovat ostaneensa joskus omilla rahoillaan vihkoja ja kyniä opiskelijoille. Joku sanoi antaneensa opiskelijalle myös omia vaatteitaan, jotta tämä pääsisi talvellakin kouluun. He kertovat surullisia tarinoita teiniraskauksista, vankilassa olevista miehistä ja pahoinpidellyistä naisista.

Makarenkon aikuisoppilaitoksessa on mahdollista suorittaa peruskoulun oppimäärä. Makedoniassa peruskoulun päästötodistusta vaaditaan hyvin yleisesti jatko-opinnoissa ja työpaikoilla, ja se on jopa ajokortin saamisen ehto. Henkilö, jolta puuttuu peruskoulun päättötodistus, on erittäin suuressa syrjäytymisvaarassa Makedoniassa. 

Ymmärrän, että hallitus haluaa kannustaa ihmisiä opiskelemaan, mutta makedonialainen tutkintofetisismi lyö lyötyjä, niitä jotka ovat muutenkin yhteiskunnan marginaalissa.   Suomalaisessa järjestelmässä puuttuva peruskoulu voidaan kiertää aikuiskoulutusväylää pitkin – suomalainen voi edetä jopa yliopistoon, vaikka peruskoulu olisikin jäänyt jostakin syystä suorittamatta.  

Mustalaiskuningatar

Kaikki Makedonian romanit eivät ole köyhiä ja syrjäytyneitä. Laulaja Esma Redzepova, lempinimeltään ”mustalaiskuningatar”, on luultavasti maailman rikkain ja menestynein romani. Hänen täyteläinen äänensä on maailmankuulu. Hän on saanut monia kansainvälisiä palkintoja ja edusti Makedoniaa vuoden 2013 euroviisuissa (aika huonolla kappaleella). Redzepova tunnetaan humanitaarisesta työstään. Hän on adoptoinut, kasvattanut ja kouluttanut 47 orpolasta.

Redzepova puolustaa romanin kieltä. Se ei ole saanut virallisen kielen asemaa Makedoniassa, toisin kuin makedonia ja albaani. Kouluissa romanit opiskelevat makedoniaksi, mikä on opettajien mukaan yksi selitys heidän oppimisvaikeuksilleen.

Makedonian romani poikkeaa niin paljon muista Euroopan romanikielistä, että keskinäinen ymmärtäminen on vaikeaa. Sille ei ilmeisestikään ole laadittu omaa kirjakieltään.

 
Pääministeri Gruevskin romanipolitiikka

Laulaja Esma Redzepova kuuluu kansallismieliseen porvaripuolueeseen, jolla on painajaismainen nimi VMRO-DPMNE ja joka on hallinnut Makedoniaa vuoden 2006 vaaleista lähtien yhtäjaksoisesti. Puolue syntyi Jugoslavian vallan loppuvuosina ajamaan Makedonian itsenäisyyttä. Puolueen johtajaa Nikola Gruevskia on syytetty tällä vuosikymmenellä poliittisista pidätyksistä ja vaalien manipuloimisesta. Häntä on verrattu Turkin autoritaariseen johtajaan Erdoganiin.

Gruevski on panostanut valtakaudellaan paljon etnisten makedonialaisten ja albaanien yhteiskuntasovintoon – näiden väestönosien välillä käytiin lyhyt sisällissota 2001. Albaanin kieli nostettiin viralliseksi kieleksi, ja albaaneihin on panostettu rahaa.

Tällä hetkellä Gruevskin pakkomielteenä on täyttää pääkaupungin keskusta mahtipontisilla rakennuksilla ja antiikkisen näköisillä patsailla. Se on osa hänen antikvizatsija-ohjelmaansa, jonka tarkoitus on osoittaa historiallinen jatkuvuus nykypäivän Makedonian ja muinaisen Aleksanteri Suuren Makedonian välillä. Ohjelma on kiristänyt välit Kreikkaan, joka kokee, että Makedonian slaavit ovat varastaneet heiltä Makedonian nimen ja nyt vielä Aleksanteri Suurenkin.

Ja ennen kaikkea Gruevskin monumentinrakennusohjelma nielee valtavasti rahaa. Se raha on poissa esimerkiksi Shuto Orizarin asukkaiden hyvinvoinnista.

Pääministeri Gruevski on tehnyt mustalaiskuningatar Redzepovasta Makedonian symbolin ja kulttuurilähettilään. Kriitikot sanovat, että Redzepova on kulissi, jonka takana pääministeri voi piilotella romaniväestön syrjäyttämistä yhteiskunnasta.  

Orjuutta, holokaustia, etnisiä puhdistuksia

Kuulin Makedoniassa ollessani parikin kertaa, että Makedonian romanit elävät nyt historiallista kulta-aikaansa – heillä ei ole mennyt koskaan niin hyvin kuin nyt. Laulajatar Esma Redzepova on sanonut, että Makedonia on maailman paras paikka romaneille.

Nämä väitteet kuulostavat groteskeilta, kun olemme kierrelleet Shuto Orizarin ja Gazi Baban köyhälistökortteleita. Ne pakottavat kuitenkin kysymään, onko romaneilla mennyt joskus vielä huonommin ja onko heillä asiat muualla vielä huonommin.

Romanien historiasta paljastuu rankkoja vainoja. 1800-luvulla romaneja myytiin orjina julkisissa huutokaupoissa. Romaniorjuus lakkautettiin nykyisen Romanian alueella virallisesti 1856, hiukan ennen kuin mustan väestön orjuus lakkautettiin USAssa. Ja kuten Ku Klux Klan vainosi mustaa väestöä vielä sadan vuoden ajan orjuuden lakkauttamisen jälkeen, vainottiin myös Euroopan romaneja. Natsit tuhosivat keskitysleireillään  systemaattisesti kaikki käsiinsä saamat romanit, eri arvioiden mukaan 200 000 – 1500 000 henkeä. Toisen maailmansodan jälkeen romaneja suljettiin yhteiskunnan ulkopuolelle, heiltä evättiin koulutus, heitä pakkosteriloitiin, ja lapsia huostaanotettiin vanhemmiltaan.

Sosialismin romahduksen jälkeen monessa maassa on tapahtunut epävirallinen etninen puhdistus : romaniväestö on ajettu maanpakoon nälällä ja väkivallalla. Kosovon romaniväestö käytännössä ajettiin maasta vuoden 1999 sodan jälkeen. Romania kieltäytyi käyttämästä Euroopan Unionin tukia romanien integroimiseen ja valitsi sen sijaan heidän savustamisensa maasta ulos vuoden 2007 jälkeen. Tulokset näkyivät kerjäläisten massoina kaikkialla Euroopan kaupungeissa. Amnesty International raportoi laajamittaisia romanien ihmisoikeusloukkauksista myös Unkarissa, Serbiassa ja Slovakiassa.

Makedonian romanit elävät syrjäytyneinä ja köyhyydessä, mutta heitä ei selvästikään vainota. Tietääkseni heitä ei ole lähtenyt suurin joukoin kerjäämään Euroopan kaupunkeihin. Valtio panostaa aidosti heidän koulutukseensa, joskin summat ovat riittämättömiä. Heidän kulttuuriaan ei hävetä, vaan sillä ylpeillään.

Kaikesta huolimatta aistin Shuto Orizarissa toivoa ja uskoa tulevaisuuteen.

Lisää aiheesta :

Imperija. Esma Redzepova Makedonian edustajana euroviisuissa 2013.  https://www.youtube.com/watch?v=ofB4nvQvZPI Aidompaa Redzepovaa löytyy vaikkapa kappaleesta Ciganka je malena https://www.youtube.com/watch?v=9TORqvxHGlw .

Opshtina Shuto Orizari. Makedoniankielinen wikipediasivu Shuto Orizarin romanikaupungista. https://mk.wikipedia.org/wiki/%D0%9E%D0%BF%D1%88%D1%82%D0%B8%D0%BD%D0%B0_%D0%A8%D1%83%D1%82%D0%BE_%D0%9E%D1%80%D0%B8%D0%B7%D0%B0%D1%80%D0%B8

Osnovno uchiliste za vozrasni Anton Semjonovich Makarenko. Makarenkon aikuisoppilaitoksen kotisivu, makedonian- ja albaaninkielinen. http://makarenko.edu.mk/

Romani people. https://en.wikipedia.org/wiki/Romani_people