Vaasan valtuusto väitteli monikielisyydestä ja lastensuojelusta

Vaasan kaupunginvaltuuston budjettikokous kesti eilen 12 tuntia – vaikka osa budjetista, investointimenot, siirrettiin joulukuun kokoukseen. 

Monikielinen Vaasa

Kokouksessa käytiin paljon keskustelua vaasalaisten identiteetistä. Ensimmäinen väittely syntyi siitä, onko Vaasa kaksikielinen vai monikielinen kaupunki. Kaupungin strategiaan oli kirjoitettu sana ”monikielinen”, ja tämä herätti ahdistusta ruotsinkielisissä. Hans Franz (RKP) sanoi, että hän ei todellakaan vastusta kansainvälisyyttä, mutta hän haluaa korostaa Vaasan erikoisluonnetta kaksikielisenä kaupunkina.

RKP:läiset pääosin komppasivat Franzia, kun taas suomenkieliset muistuttivat, että Vaasassa on paljon kieliä, ja käytännössä monia palveluja annetaan jo nyt englanniksi. Kompromissiratkaisun esitti vihreiden Emine Ehrström : Vaasan kaksikielisyyttä vahvistetaan, ja kaupungille laaditaan erityinen kielistrategia.

Monikielisyyskeskustelun taustalla on viime vuosina voimistunut ruotsinkielisten pelko siitä, että ruotsi on menettämässä erityisasemansa toisena virallisena kielenä. Tässä RKP:n dystopiassa kaikki puhuisivat suomea, ja ruotsi olisi vain yksi vähemmistökieli siellä jossain englannin, venäjän ja arabian rinnalla. Ruotsinkielisten pelko on itse asiassa jo toteutunut muualla Suomessa, mutta Vaasassa se tuntuu hieman liioitellulta.

Suur-Vaasa

Seuraava kiista syntyi siitä, tuleeko Vaasan kaupungin tavoitteeksi asettaa väkiluvun kasvu 100 000:een henkeen vuoteen 2021 mennessä (nyt 67 000). Käytännössä tavoitteen voi saavuttaa ilman ekokatastrofia, jos Mustasaari (20 000 asukasta) ja Laihia (8000 asukasta) liittyvät pikaisesti Vaasaan, ja Vaasassa jo asuvat opiskelijat siirtävät kirjansa tänne. 

Kokoomuksen edustajat kritisoivat tavoitteen aikataulua epärealistiseksi. He ehdottivat, että tyydymme tavoittelemaan asemaa Suomen kymmenen suurimman kaupungin joukossa. Tämä saavutetaan, jos Vaasa ja Mustasaari liittyvät yhteen. Vaasa on aloittamassa kuntaliitosneuvottelut Mustasaaren kanssa, mutta Laihia tuskin on kiinnostunut kuntaliitoksesta tällä valtuustokaudella.

Valtuusto päätti äänestyksellä, että 100 000 asukkaan tavoite säilytetään. Vihreät kannattivat 100 000 asukkaan tavoitteen säilyttämistä. Kysymys ei ollut meille erityisen tärkeä, ja toisissa olosuhteissa olisimme saattaneet äänestää toisinkin.

Veronkorotus siirtyy ensi vuoteen

SDP esitti, että Vaasan kaupungin kuntaveroprosenttia korotetaan 0,25 prosenttiyksikköä. Tällä hetkellä se on tasan 20%. Valtuusto päätti äänin 41-18, että vero pidetään ensi vuonna ennallaan.

Vihreistä Laura Ala-Kokko äänesti veronkorotuksen puolesta, kun taas Ivanka Capova, Lotta Alhonnoro ja Emine Ehrström äänestivät ennallaan säilyttämisen puolesta. Vihreillä ei ole ryhmäkuria, ja tässäkin tapauksessa totesimme sopuisasti, että tulemme äänestämään asiasta eri tavoin.

Vaasan vihreät ovat olleet yleensä veronkorotusmyönteisiä, mutta tänä vuonna päälinjamme on, että mennään vuosi 2018 nykyisellä prosentilla ja katsotaan mahdollinen korotustarve vuoden päästä. Vaasan kaupungin pitää saada kuntalain aikataulujen mukaan taloutensa tasapainoon vuoden 2019 aikana, joten korotukselle saattaa hyvinkin tulla tarvetta myöhemmin.

Myös kaupunginhallituksessa on keskusteltu suljettujen ovien takana mahdollisuudesta, että veroja korotetaan vuoden päästä jopa puolella prosentilla.

Kokoomus ja RKP eivät enää köyhän asialla

Lastensuojelu nostatti noin tunnin mittaisen keskustelun. Sosialidemokraatit esittivät yhteensä 200 000 € kolmeen eri kohteeseen lastensuojelussa.

Puhuin valtuustosalissa, että kaupungin johtavien viranhaltijoiden mukaan lastensuojelussamme on kaikki hyvin, eikä lisää resursseja tarvita ; mutta kun kävelee ulos hallintotalolta ja kysyy työntekijöiden ja asiakkaiden käsityksiä, niin saa aivan päinvastaisia mielipiteitä. Lastensuojeluun tarvitaan lisäpanoksia myös siksi, että Vaasassa on kasvamassa pahanlaatuinen nuorison huumeongelma.

Vasemmiston Päivi Moisio kertoi hyvän esimerkin lastensuojelun kriisistä : akuutissa tilanteessa olevalle ihmiselle oli annettu aika lastensuojeluun - neljän kuukauden päähän.

Äänestyksessä vihreät, Vasemmisto ja SDP kannattivat määrärahan korotusesityksiä, mutta ne kaatuivat porvarienemmistön äänin. Tilanne oli täysin päinvastainen vaalien alla budjettikokouksessa 2016, jolloin porvaripuolueet suorastaan tappelivat siitä, kuka kannattaa eniten lastensuojelua.

Bussiliikenteeseen ei rahaa

Kokouksen viimeinen suuri keskustelunaihe oli Vaasan bussiliikenne. Tomi Kaunismäki (kd) esitti 115 000 € uuden bussilinjan perustamiseen esimerkiksi välille keskusta-Kivihaka-Ristinummi.

Komppasin esitystä vihreiden puolesta. Vaasan bussiliikenteen ajokilometrit ja matkustajamäärät ovat kasvaneet viime vuosina, ja bussit ovat siirtyneet biokaasuun. Lisäksi Vaasan energia- ja ilmastostrategiaan oli kirjattu uusi bussilinja tälle vuodelle (ei toteutunut). Nyt olisi aika lisätä linjoja, joiden määrä on pysynyt samana vuodesta 2014.

Teknisen toimen johtaja Markku Järvelä vastasi esitykseen, että bussiliikenteestä on tulossa kokonaisselvitys, ja määrärahoihin tullaan esittämään korotusta ehkä vuodelle 2019 tai 2020. Tähän vedoten Tomi Kaunismäen esitys äänestettiin nurin.

Demarien varjobudjetti 2017

Kokouksen suurin yllätys oli, että sosialidemokraatit olivat rakentaneet kokonaisen varjobudjetin. Heidän hankkeestaan oli kiertänyt juttuja jo aikaisemmin, mutta ainakin minulle sen mittasuhteet valkenivat vasta muutama päivä ennen kokousta.

Varjobudjettiin kuului kolmen miljoonan edestä veronkorotuksia ja reilun miljoonan edestä menonlisäyksiä. Suuri osa valtuuston kokousajasta kului demarien muutosesitysten käsittelyyn ja niistä äänestämiseen.

Lähes kaikki demarien muutosesitykset kaatuivat äänestyksissä. Pääsääntöisesti vihreät ja Vasemmisto kannattivat esityksiä, ja muut puolueet äänestivät niitä vastaan.

Demarit olivat suunnitelleet show’n huolellisesti. Sen tähti oli nuori Matias Mäkynen, joka nopeasormisena painoi aina ensimmäisenä nappia, kun uusi menokohta avattiin, ja teki lähes kaikki demarien esitykset. Muutos aikaisempaan oli huomattava – tähän asti Matias on ollut valtuustosalissa suhteellisen vaisu.

Vihreiden varjobudjetit 2013 ja 2014

Vihreät olivat kokeilleet varjobudjettia vuosien 2013 ja 2014 budjettikokouksissa, kun oli päätetty seuraavien vuosien budjetteja. Esitimme molempina vuosina puolen prosentin veronkorotusta ja miljoonaluokan lisäyksiä kaupungin menoihin (tai oikeammin miljoonaluokan peruutuksia budjettileikkauksiin).

Noissa kahdessa budjettikokouksissa tehtailimme runsaasti esityksiä, aivan kuten demarit tänä vuonna. Saimme osaksemme huomiota ja paheksuntaa, ja taisipa joku kutsua meitä ”draamakuningattariksi”.

Tuolloin sosialidemokraatit äänestivät pääsääntöisesti esityksiämme vastaan. Usein vihreät ja Vasemmisto jäivät yksin puolustamaan peruskouluja ja sosiaalityötä.  

Vuonna 2013 porvarien ja demarien muodostama blokki äänesti esityksemme nurin ilman mitään vaihtoehtoa. Vuonna 2014 strategia oli pehmeämpi : kun vihreät esittivät isoja satsauksia sote- ja koulumenoihin, maltillinen linja esitti vähän pienempiä satsauksia, ja ne menivät läpi.

Punavihreä blokki syntyi 2015

Vaasan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä alkoi liukua kohti vihreitä ja vasureita vuoden 2015 aikana. Tuolloin äänestyksissä syntyi yhä useammin punavihreä blokki. Useimmiten se hävisi porvarikoalitiolle, mutta toisinaan saatiin asioita läpi.

Viime vuosina vihreät, vasurit ja demarit ovat äänestäneet aika usein yhtenäisesti. Yhteistyössä oli särö kevään 2017 kuntavaalien jälkeen, kun vihreät ja vasurit kokosivat luottamuspaikkaäänestyksiä varten ryhmä 18:n, ja demarit syleilivät RKP:tä ja Kokoomusta ryhmä 41:ssä.

Lue lisää

·         Vaasan valtuusto tasapainotti taloutta köyhän kustannuksella. Blogikirjoitukseni 14.11.2016 kertoo ko. vuoden budjettikokouksesta.

·         Vaasan valtuusto otti velkaa ja lievensi leikkauksia. Blogikirjoitukseni 11.11.2014 kertoo ko. vuoden budjettikokouksesta. Kommenttiosassa kuvaus vuoden 2013 budjettikokouksesta.