Sudan etsii tietä rauhaan ja demokratiaan

Suomessa asuvat sudanilaiset pakolaiset järjestivät lauantaina valtakunnallisen tapaamisen Vaasassa, Huutoniemen kirkon tiloissa. Tapaamisen aiheena oli kotimaan tilanne.

Sudanin pitkäaikainen diktaattori, presidentti Omar Al-Bashir (vallassa 1989-2019) kaatui laajoissa väkivallattomissa mielenosoituksissa viime huhtikuussa. Maata on johtanut sen jälkeen väliaikainen sotilasneuvosto.

Sotilasneuvosto on käynyt huhtikuusta lähtien kansalaisliikkeiden kanssa neuvotteluja demokratiaan siirtymisestä. Tilanne on ollut jännittynyt : miljoonat ihmiset ovat marssineet kaduilla demokratiaa vaatien, ja armeija on ollut kasarmeilla valmiustilassa kovat piipussa. Ajoittain aseelliset joukot ovat avanneet tulen aseettomia mielenosoittajia vastaan, viimeksi tällä viikolla.

Ratkaisuun päästiin eilen : maahan perustetaan hallitus, jossa on enemmistö siviilejä ja vähemmistö sotilasneuvoston nimeämiä jäseniä. Kolmen vuoden siirtymäkauden päätteeksi maassa järjestetään vaalit. Se oli kompromissi, johon kukaan ei ollut tyytyväinen, mutta sillä päästiin eteenpäin umpikujasta.

Hiljainen hetki henkensä antaneille

Huutoniemen tapaamisessa tunnelma oli innostunut. Käytännössä kaikki paikallaolevat olivat pakolaisia tai heidän lapsiaan, ja käytännössä kaikki olivat paenneet Al-Bashirin hirmuvaltaa. Nyt tyranni on vangittu ja uusi aika koittamassa. Tilaisuudessa riemuittiin mutta pidettiin myös hiljainen hetki niille, jotka olivat antaneet henkensä tämän muutoksen puolesta.

Kaadettu diktaattori Al-Bashir oli hallintokaudellaan joutunut Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) etsintäkuuluttamaksi. Häntä syytettiin joukkomurhien, raiskausten ja siviileihin kohdistuvien hyökkäysten organisoimisesta. Hänen väitetään käyttäneen kemiallisia aseita maansa sisällissodissa.

Kirjoitin Al-Bashirin hirmuhallinnosta muutama vuosi sitten blogitekstissäni EU tukee Sudanin kansanmurhaajia pakolaisten torjumiseksi.

Darfur ja Nuba-vuoret

Suomalaisessa lehdistössä on näkynyt jonkin verran Darfurin sota, jossa Sudanin armeija ja ns. janjaweed-joukot terrorisoivat Darfurin maakuntien siviiliväestöä. Sota on jatkunut vuodesta 2003.

Darfurin lisäksi maassa on käyty vähälle huomiolle jäänyttä sotaa Nuba-vuorten alueella. Sekä Darfurissa että Nuba-vuorilla asuu vähemmistöjä, jotka eivät puhu Sudanin valtakieltä arabiaa. 

Huutoniemen tapaamisessa oli paikalla ihmisiä etenkin Nuba-vuorilta, joilta on tullut paljon pakolaisia Suomeen. Heitä edusti myös tilaisuuden järjestäjä, vaasalainen Omar Yehia. Omar on vihreä varavaltuutettu ja maailmanlaajuisen New Sudan -yhdistyksen Suomen-osaston puheenjohtaja. Hänen sukunsa on ollut sodan jaloissa Nuba-vuorilla, mutta nyt diktaattorin kaaduttua taistelut ovat tauonneet.

Muslimi puhuu kirkossa

Kaatunut diktaattori Al-Bashir oli ideologialtaan islamisti, joka majoitti jossakin vaiheessa maassaan Al-Qaida-terroristijärjestön johtajaa Osama bin Ladenia. Itse sudanilaiset ovat kuitenkin arjen tasolla suvaitsevaisia ihmisiä. Kristityt ja muslimit tulevat hyvin toimeen keskenään.

Vaasan seurakuntayhtymän kristitty pastori Stephanos Khalifa toivotti paikallaolijat tervetulleeksi Huutoniemen kirkon tiloihin. Sen jälkeen tilaisuuden varsinainen vetäjä, muslimi Omar Yehia puhui yleisölle, että yksi avainratkaisu Sudanin ongelmiin on uskonnon ja politiikan erottaminen toisistaan. Yleisö taputti, uskontoon katsomatta.

Paikalla oli muutama suomalainen. Enemmän tilaisuus oli kiinnostanut pakolaisia, joiden kotimaan tilanteessa oli jotakin samaa kuin Sudanissa. Paikalla oli ihmisiä ainakin Somaliasta, Syyriasta ja Kongosta.

Afrikka kuohuu

Afrikassa kuohuu tällä hetkellä, ja tietä demokratiaan etsitään monessa maassa. Sudanin naapurimaassa Etiopiassa oli kansannousu diktatuuria vastaan viime vuonna. Valtaan tuli Gorbatshoviin verrattu uudistaja Ahmed Abiy, joka on herättänyt paljon toiveita. Viime aikoina hän on alkanut osoittaa autoritaarisia piirteitä.

Toisessa arabimaassa Algeriassa oli kansannousu samaan aikaan kuin Sudanissa, ja Algerian diktaattori Bouteflika joutui eroamaan. 

Sudanin etelänaapurissa Ugandassa puolestaan laulaja Bobi Wine kokoaa kansanliikettä, joka haastaa vuodesta 1986 hallinneen diktaattori Musevenin.

Suomessa kasvaneet lapset

Järjestimme spontaanin paneelin, jossa ei-sudanilaiset kyselivät ja sudanilaiset vastasivat. Paikallaolijat sanoivat, että sotilasjohtajien verisen historian tuntien kannattaa suhtautua vähän varoen tähän muutokseen. Kokoontumisen ilmapiiri oli kuitenkin optimistinen ja toiveikas.

Meiltä tuli sudanilaisille kysymys, haluavatko he muuttaa takaisin kotimaahansa, jos olot siellä rauhoittuvat. Paikallaollut nainen vastasi, että aikuiset haluavat muuttaa takaisin, mutta lapset ovat kasvaneet Suomessa ja kokevat tämän kotimaakseen eivätkä halua muuttaa. 

Ensimmäiset sudanilaispakolaiset tulivat Suomeen 2000-luvun alussa, joten täällä syntyneet lapset ovat ehtineet kasvaa jo melkein aikuisiksi.