Tuulivoimasota 1 : Onko tuulivoima taloudellisesti kannattamatonta?

Tämä on kaksiosaisen artikkelisarjan ensimmäinen osa. Toinen osa ilmestyy lähipäivinä, aiheena mm. tuulivoiman syöttötariffi.

Tuulivoiman taloudellista kannattavuutta vastaan on hyökätty viime aikoina ankarasti. Siteeraan esimerkkinä tästä "tuulivoimasodasta" Henna Kupsalan artikkelia Tuulivoiman syöttötariffi leikkauslistalle :

”Edellisen hallituksen aikaansaama tuulivoiman syöttötariffi teki tuulivoimasta loistavan bisneksen. Luotiin järjestelmä, joka pumppaa veronmaksajien rahoja kiihtyvällä tahdilla sijoitusyhtiöiden taskuihin. Lopulliseksi hintalapuksi takuuhintajärjestelmälle on arvioitu yli 3 miljardia euroa. Summa on niin suuri, että se on yli 3% Suomen valtionvelasta ja noin 550 euroa jokaista suomalaista kohti. Lopullista laskua ei tiedä kukaan. Mitä edullisempi on sähkön markkinahinta ja mitä enemmän tuulee, sitä kalliimmaksi takuuhintajärjestelmä tulee. Kysymys kuuluu, haluammeko todella tukea tätä huonosti työllistävää sijoitusyhtiöiden loistobisnestä velaksi? Se on hyvä muistaa, että aina kun mylly pyörii, veronmaksaja maksaa laskun korkoineen.”

Perustulo on kannustavaa sosiaaliturvaa

Perustulo on herättänyt mielenkiintoa viime aikoina. Se on vihreiden ja Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa, ja Keskusta ja monet kokoomuslaiset kannattavat perustulokokeilua.

Vihreiden mallissa perustulon taso olisi noin 560 euroa eli työmarkkinatuen käteenjäävän osan suuruinen. Tämän rahasumman saisivat kuukausittain tililleen kaikki Suomessa pysyvästi asuvat täysi-ikäiset. Sillä korvataan kaikki sosiaaliturvan vähimmäisetuudet, kuten työttömien perusetuudet ja minimivanhempainpäivärahat. Verotuksella perustulo kerättäisiin asteittain pois niiltä, jotka eivät sitä tarvitse. 

Vihreät Suupohjassa / De Gröna i Sydösterbotten

Kävimme kolmen vaasalaisen kansanedustajaehdokkaan voimin Kristiinankaupungin Kynttelinmarkkinoilla pitämässä vihreää vaalikojua. Minun lisäkseni paikalla olivat ehdokkaat Lotta Alhonnoro ja Sandra Nestorova sekä vaalipiirin vihreiden toiminnanjohtaja Suvi Syrjä. Kokemus oli myönteinen : ihmiset tulivat juttelemaan paljon, ja pikavauhdilla tehdyt esitteet menivät hyvin jakoon. 

Kiinnostavinta oli tavata suupohjalaisia vihreitä. Suupohjassa ei ole ainuttakaan vihreää paikallisjärjestöä, mutta siellä on paljon vihreästi ajattelevia ihmisiä. Kristiinalainen Mervi Kiuasperä kävi jakamassa flyereitamme torilla. Kaskisten on vihreä valtuutettu Hanna Södergrann ei päässyt paikalle, mutta aikaisempi valtuutettu Erkki Nykänen kävi kertomassa Suupohjan radasta. Tämä Seinäjoelta Kaskisiin kulkeva rata on huonossa kunnossa ja aika hännillä kansallisten ratahankkeiden kiireellisyysjärjestyksessä. 

Oliko Vaasan ISIS-rekrytoija Awat Hamasalih?

Tulin nostattaneeksi mediakohun ISIS-järjestön rekrytoinneista reilu viikko sitten. Kohun jälkeen sain vinkkejä mahdollisesta rekrytoijasta.

13.1. Pohjalainen julkaisi mielipidekirjoitukseni, jossa mainitsin mm. seuraavaa :

"Viime syksynä minulle kerrottiin, että ISIS-terroristiliikkeen värvääjiä liikkuu Vaasan seudulla."

Samana päivänä Pohjalaisen toimittajat haastattelivat minua ja Vaasan islamilaisen seurakunnan puheenjohtajaa Nabil Salemia. ISIS-rekrytoinneista repäistiin etusivun plus yhden aukeaman juttu 14.1. Iltapäivällä juttu oli jo koko valtakunnan mediassa, ja myös Viron lehdistö huomioi sen. 

Saako Muhammedia pilkata?

Pohjalaisen päätoimittaja Toni Viljamaa pohdiskeli 11.1., "pitäisikö Pohjalaisessa irvailla hieman rajummin profeetta Muhammedille ja hänen nimeensä vannoville murhaajille".

En tiedä, lukevatko kansainväliset terroristijärjestöt Pohjalaista, mutta Pohjalaisen levikkialueen noin tuhat muslimia lukevat. Irvailu kohdistuisi ensisijaisesti heihin.

Viljanmaan mukaan joudumme "poliittisen korrektiuden" nimissä toistelemaan, että "suurin osa muslimeista on rauhallisia". Tämä poliittisesti korrekti lause on aivan totta - suurin osa muslimeista tuomitsee jihadismin ja terrorismin.

Perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit

Perussuomalainen europarlamentaarikko Jussi Halla-aho nostatti kiivaan keskustelun rinnastaessaan Suomen perussuomalaiset ja Ruotsin ruotsidemokraatit. Timo Soini on vaiennut vaivaantuneesti tästä väitteestä.

 

Soini pyrkii pitämään hajurakoa ruotsidemokraatteihin, joiden juuret ovat 1940-luvun natsismissa. Ruotsidemokraattien johto irtisanoutui uusnatsismista 1990-luvulla.

Vihreä talous II : Vihreä kasvu

Tämä on kolmiosaisen kirjoistussarjan toinen osa. Ensimmäinen osa oli Talouskasvu vastaan degrowth.

Ensimmäisessä osassa kirjoitin, että Vihreä liitto on tehnyt valintansa talouskasvun ja talouden hallitun supistamisen eli degrowthin välillä. Vihreä liitto kannattaa talouskasvua, tosin hyvin monilla varauksilla (esim. ei ydinvoimaa, GMO-maataloutta eikä turkistarhausta). Tätä se kutsuu nimellä "vihreä kasvu".

Kasvua tarvitaan, että voisimme modernisoida luontoa kuormittavan taloutemme, estää laajamittaisen syrjäytymisen ja saada julkisen talouden kustannuskriisin hallintaan.