Vaasan valtuusto lykkäsi leikkauksia ja äänesti liito-oravista

Vaasan valtuuston viimeinen kokous ennen kuntavaaleja oli lyhyt : poikkeuksellisesti läppärini akku riitti koko kokouksen ajaksi. Asioita oli kuitenkin paljon.

Ammattikorkeakoulu kaatumassa kaupungin harteille

Valtuusto päätti ostaa Pohjanmaan liitolta Vaasan ammattikorkeakoulu Oy:n (VAMK) osakkeita 150 000 eurolla. Kaupunki omistaa VAMK:sta entuudestaan 74%, ja oston myötä osuus kohoaa 84 %:iin. 

Päätös hyväksyttiin yksimielisesti. Tosin Sture Erickson (RKP) kävi esittämässä huolensa siitä, että maakunta on luopumassa vastuustaan ammattikorkeakoulusta ja jättämässä Vaasan kaupungin vastaamaan siitä yksin. Ruotsinkielisen ammattikorkeakoulun Novian omistuspohjaa on tarkoituksella pidetty laajana.

Huutoniemen alue ja sote-uudistuksen eduskuntakäsittely

Valtuusto päätti myös ostaa suurimman osan Huutoniemen sairaalan maa-alueesta Vaasan sairaanhoitopiiriltä hintaan 3,7 miljoonaa euroa. Kauppaan eivät sisälly tonteilla olevat rakennukset. Samalla päätöksellä kaupunki vuokraa maa-alueen takaisin sairaanhoitopiirille.

Tämän oudolta tuntuvan järjestelyn takana on Sipilän hallituksen sote-uudistus, jolla on tarkoitus siirtää sosiaali- ja terveydenhuolto maakunnille. 

Osto-operaation tarkoitus on varmistaa, että kaupunki voi päättää ison ja keskeisen maa-alueen käytöstä, jos Pohjanmaan maakunta päättää tulevaisuudessa luopua Huutoniemen alueesta. Vuokraoperaatiolla puolestaan varmistetaan, että keskussairaala saa jatkaa psykiatrisen yksikkönsä toimintaa Huutoniemellä niin kauan kuin kokee sen tarpeelliseksi.

Valtuusto lisäsi päätökseen ehdon : kauppa ei toteudu, jos Sipilän hallituksen sote- ja maakuntareformi ei menekään läpi eduskunnassa. Lait ovat paraikaa eduskuntakäsittelyssä, ja epäluottamus niiden läpimenoon on yleisesti kasvussa.

Juustohöylä iskee

Vaasan kaupungille oli hyväksytty tämän vuoden budjetti viime marraskuussa. Silloin oli vielä epävarmaa, paljonko kaupungille kertyy yhteisöveron tilityksiä ja valtionosuuksia.

Nyt maaliskuussa tiedot olivat varmistuneet. Voitiin todeta, että Vaasan kaupungin budjetissa oli yliarvioitu tulot seitsemällä miljoonalla eurolla. Yhteisöverot alenivat, koska Vaasan yritysten talous on yskinyt. Valtionosuudet laskivat, koska Juha Sipilän hallitus leikkasi niitä, vedoten kiky-sopimukseen.

Vielä marraskuussa oletimme, että vuosi 2016 olisi Vaasan talouden pohjakosketus ja että 2017 talous kääntyisi plussalle. Nyt vaikuttikin siltä, että tämän vuoden tulos tulisi olemaan neljä miljoonaa euroa miinuksella.

Korjausliikkeeksi kaupunginhallitus esitti juustohöylää : velvoitetaan kaikkia kaupungin toimialoja ”sopeuttamaan toimintaansa siten, että 1,0 % toimintamäärärahoista jää säästöön”.

Vihreiden vaihtoehto : älykäs leikkaaminen

Vihreät päättivät esittää juustohöyläleikkauksen palauttamista uuteen käsittelyyn. Tasainen juustohöylämalli ei ole erityisen älykäs tapa tehdä säästöjä. Se kohtelee samalla tavoin yliresursoituja ja aliresursoituja hallintokuntia.

Yliresursoitu on esimerkiksi keskushallinto. Sinne siirtyi tukipalvelu-uudistuksen seurauksena valtava määrä työntekijöitä, joita ei ole kyetty hyödyntämään optimaalisesti - tukipalvelujen heikko taso on yleinen valituksen asia kaikissa hallintokunnissa.

Aliresursoitu on esimerkiksi lastensuojelu. Se sai budjettikäsittelyn yhteydessä 63 000 euron lisärahan, joka on kuitenkin työmäärään nähden mitätön. Lastensuojelun laiminlyönneillä voi olla kalliita, kohtalokkaita ja pitkäkestoisia seurauksia.

Päätimme esittää, että kaupunginhallitus panee kallispalkkaiset virkamiehensä töihin ja teettää heillä arvion siitä, minkä hallintoalojen tilanne on kaikkein kriittisin ja missä lakisääteiset velvoitteet uhkaavat jäädä täyttymättä. Uusi ja älykkäämmin laadittu käyttötaloussuunnitelma voidaan tuoda valtuuston hyväksyttäväksi seuraavassa kokouksessa huhtikuussa.

Emme siis vastustaneet itse säästöjä, koska tilanne oli vaikea. Vastustimme leikkauksia, joita ei ollut millään tavoin priorisoitu eikä kohdennettu tarpeen mukaan.

Kilpajuoksu valtuustossa

Ennen varsinaista valtuuston kokousta eri puolueiden valtuustoryhmien puheenjohtajat tapasivat ja keskustelivat, mitä kukin puolue aikoo esittää valtuustossa. Menin paikalle vihreiden edustajana ja kerroin vihreiden kannan. Yllättäen kantamme saikin suosiota muissa puolueissa. Tämä oli hämmentävä kokemus, sillä yleensä vihreiden ideat tyrmätään aika refleksinomaisesti.

Itse valtuustosalissa keskustelu lainehti. Useammankin puolueen valtuutetut kiirehtivät esittämään juustohöyläleikkauksen palautusta uuteen tarkasteluun. Tämä kilpajuoksu muistutti marraskuun valtuustokokouksen kilpailua siitä, kuka on eniten lastensuojelun asialla. Vihreiden puolesta puhui Ivanka Capova, joka oli ollut keskeisesti muotoilemassa kantaamme asiaan.

Seuraavan päivän Pohjalainen antoi kunnian esityksestä Anne-Marie Viinamäelle (Kok). Esitys leikkauksen ottamisesta uuteen tarkasteluun meni valtuustossa läpi äänin 40-23. Anne-Marien kunniaksi on sanottava, että hän kävi kokouksen jälkeen pyytämässä anteeksi, kun oli kiilannut vihreiden puheenvuoron edelle ja ”varastanut” heidän aloitteensa. Valtuuston herrasmiessääntö sanoo, että se joka esittää idean ensimmäisenä, saa myös ottaa sen nimiinsä.

Laajametsän liito-oravat

Valtuuston käsittelyyn tuli myös Laajametsän asemakaavan kakkososa. Laajametsä on on ollut alun perin nimensä mukaisesti metsää, mutta sinne on rakennettu pikkuhiljaa teollisuusaluetta. Alue sijaitsee Vaasan kaupungin puolella, lentoaseman ja Höstveden välissä. Se on osa Vaasan ja Mustasaaren yhteistä ns. logistiikkakeskusta.

Vaasan ympäristöseura kääntyi vihreiden puoleen ja pyysi että puhuisimme liito-oravien puolesta. Ympäristöseura oli tehnyt kaavasta huomautuksen. Sen karttaliitteen mukaan alueella on neljä liito-oravan pesäpuuta, joista kolme olisi uhattuna kaavan takia. Liito-oravan pesäpuiden hävittäminen on kiellettyä EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain mukaan.

Vaasan kaupungin kaavoitus oli vastannut ympäristöseuran huomautukseen lyhyesti, että liito-oravat on huomioitu ja kaava on lainmukainen. Kysyimme kaavoitukselta, mihin se perustaa oudolta kuulostavan väitteensä kaavoituksen lainmukaisuudesta, mutta emme saaneet vastausta ennen kokouksen alkua.

Vihreät valmistautuvat taisteluun

Valmistauduimme siis äänestyttämään valtuustoa Laajametsän kaavasta. Liito-oravan puolustaminen ei ole poliitikolle erityisen miellyttävää hommaa : palkkioksi tulee aggressiivisuutta, pilkkaa ja pahimmillaan julkinen kohu pari viikkoa ennen vaaleja.

Totesimme kuitenkin että muuta vaihtoehtoa ei ole. Liito-orava pesii vanhoissa kolopuissa, jotka ovat katoamassa tehometsänhoidon tieltä. Pönttöön se ei suostu pesimään. Siksi liito-oravan pesäpuu on vaikeasti korvattava asia.

Liito-orava on ainutlaatuinen liitävä nisäkäs, jota ei ole EU:n alueella muualla kuin Suomessa ja Virossa. Se ei ole vielä välittömästi uhanalainen mutta sen kanta on laskenut voimakkaasti 1900-2000-luvulla. Nykyvauhdilla se kuolee Suomesta sukupuuttoon tämän vuosisadan loppuun mennessä. Emme halunneet tulla jälkipolvien silmissä muistetuiksi porukkana, joka oli mukana hävittämässä liito-oravaa sukupuuttoon.

Päätimme esittää Laajametsä II:n asemakaavan palauttamista, koska se on ristiriidassa luonnonsuojelulain ja EU:n luontodirektiivin kanssa. Olisi todennäköistä, että kaavasta tultaisiin valittamaan hallinto-oikeuteen, ja meidän arviomme mukaan todennäköistä, että kaava kaatuisi siellä.  

Vihreät katsoivat, että liito-oravien pesäpuiden takia ei tarvitse perua koko kaavaa eikä ainoatakaan tonttia sen alueella. Riitti, jos siirreltiin hieman rajoja tonteilla, joilla oli asemakaavassa salaperäiset nimet 7TY, 12KTY ja 13TY. Lisäksi piti muuttaa hieman linjausta kadulle, jonka nimi oli äijähenkisesti Kaivinkoneenkatu. Jos tarkennukset tehtäisiin tässä vaiheessa kaavoitusta, kustannukset ovat vähäisiä verrattuna siihen, että koko kaava joutuisi oikeuteen ja kaatuisi siellä.  

Vihreiden rivit hajoavat

Olimme sopineet, että minä käyn puhumassa Laajametsän liito-oravista valtuustossa. Kymmenen minuuttia ennen puheenvuoroani huomasin saaneeni meilin kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaaksolta. 

Korkealaakso kirjoitti, että kaavoitus oli kyllä huomioinut ympäristöseuran huomautuksen, mutta se ei ollut löytänyt liito-oravan pesäpuita ympäristöseuran merkitsemistä paikoista. Pesäpuut olivat kyllä olemassa mutta hieman eri koordinaateissa kuin ympäristöseura esitti. Kaava oli tehty Vaasan kaupungin paikannustietojen mukaan, eikä liito-oravan pesäpuiden pitäisi olla uhattuina.

Koska aikaa oli vähän, muutin omavaltaisesti valtuustoryhmämme yhteistä linjausta. Sanoin valtuustolle, että vastustuksemme on perustunut faktoihin, joiden pitävyys on nyt kyseenalaistettu. Pätevyyteni ei riitä arvioimaan, kummalla on paremmat GPS:t, ympäristöseuralla vai kaupungin kaavoituksella, joten en esitä kaavan perumista.

Tässä vaiheessa valtuustosalissa istui kolmas varavaltuutettumme Matti Tuomaala, ympäristöseuran aktiivi. Hän meni puhumaan minun jälkeeni ja esitti kaavan palautusta. 

Kolmihenkisestä vihreästä valtuustoryhmästä tuli näin kaksi päinvastaista kantaa samaan asiaan. Se ei sinänsä ole sääntöjemme vastaista : vihreillä ei ole ryhmäkuria. Normaalisti pystymme sopimaan yhteisen linjamme keskustelemalla asioista etukäteen, mutta tässä tapauksessa tilanne oli päällä, eikä keskustelulle jäänyt aikaa.

Lopullisessa äänestyksessä valtuusto äänesti sen puolesta, että kaavaa ei palauteta vaan se hyväksytään sellaisenaan. Tuomaalan palautusesityksen puolesta äänesti neljä valtuutettua : hän itse, Tapio Osala (vihreät) sekä Anneli Lehto ja Päivi Moisio Vasemmistoliitosta. Minä äänestin kaavan hyväksymisen puolesta. Naisvaltuutettumme sattuivat kaikki olemaan estyneitä.