Aikuis- ja nuorisokoulutus yhteen Vaasassa

Vaasan kaupunginvaltuusto päätti tänään äänin 55-12, että Vaasan ammattiopisto VAO ja Vaasan aikuiskoulutuskeskus VAKK yhdistetään vuoden 2017 alusta lähtien. Yhdistäminen tapahtuu osastotasoa myöten, eli saman alan koulutusta antavat osastot sulautuvat yhteen. Uuden yksikön työnimi on Vaasan aikuiskoulutus VAK.

Suomi valmistautuu taistelutehtäviin ulkomailla

Suomen hallitus valmistelee lakia, joka oikeuttaisi suomalaisten sotilaiden taistelutehtävät ulkomailla. Lainvalmistelu alkoi Pariisin terrori-iskujen ja Ranskan EU-maille esittämän avunpyynnön johdosta. Tekeillä olevat lainmuutokset mahdollistavat järkevän puolustusyhteistyön mutta myös vaarallisen seikkailupolitiikan.

Kun Pariisissa tehtiin raaka terrori-isku marraskuussa 2015, Ranskan hallitus teki epätavallisen pyynnön. Se pyysi muilta EU-mailta apua EU:n keskinäisen avunannon lausekkeen nojalla.

Suomen hallitus havaitsi tällöin ristiriidan : Suomenkin allekirjoittama Lissabonin sopimus (2007) velvoittaa antamaan pyydettäessä apua toiselle EU-maalle ”kaikin käytettävissä olevin keinoin”, siis myös aseellisin voimatoimin.  Toisaalta kuitenkin Laki puolustusvoimista kieltää yksiselitteisesti suomalaisia sotilaita käyttämästä voimatoimia ulkomaisissa operaatioissa.

Toisen asteen giljotiini

Sipilän hallitus toteuttaa rajuja koulutusmäärärahojen leikkauksia, jotka alkoivat jo Kataisen-Stubbin hallituksen aikana. Leikkaukset ovat herättäneet suurta huomiota ja rajuja protesteja etenkin korkeakoulujen suunnalta.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että sopeutusgiljotiini iskee kaikkein raskaimmin toisen asteen koulutukseen eli käytännössä aikuis- ja nuorisoasteen ammatilliseen koulutukseen. Sipilän hallitusohjelman numero-osuudesta käy ilmi, että säästöjen kumulatiivinen vaikutus vuoteen 2017 mennessä on toisella asteella yhteensä 248 miljoonaa euroa / vuosi. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry laskee, että Kataisen, Stubbin ja Sipilän hallitukset leikkaavat ammatillisesta koulutuksesta yhteensä peräti 25% vuoden 2013 rahoitustasosta.

Presidentti on puhunut

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti turvapaikanhakijoihin keskittyvän puheen, jota on ehditty ylistää "suorasanaiseksi". Itselläni ei valitettavasti ollut samaa tunnetta - päinvastoin, jäin hämmentyneeseen tilaan enkä oikein saanut tolkkua mitä presidentti halusi sanoa. Minulle jäi tunne, että hänellä kyllä oli jokin ajatus mutta hän ei saanut sanottua sitä selkokielisesti.

Vaasalle kunnianhimoinen energia- ja ilmasto-ohjelma

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelman luonnos menee maanantaina 11.1. kaupunginhallituksen käsittelyyn ja sieltä myöhemmin valtuustoon. Ohjelmaa on työstetty konsulttivoimin jo viime vuosikymmeneltä lähtien, ilman näkyvää edistystä. Jossakin vaiheessa Vaasan ilmasto-ohjelma olikin ympäristöväelle huonon vitsin perikuva. Vauhtia se sai vasta 2013, kun kaupunki otti ohjelman luomisen omiin käsiinsä.

Pariisin ilmastosopimus - pitkän marssin välietappi

Pariisin ilmastosopimus hyväksyttiin tänään ja asetettiin julkisesti nähtäville. Tämän paperin takia olemme järjestäneet ilmastomarsseja. Nyt voimme hiljentyä ihmettelemään, kannattiko marssiminen?

Sopimus on tuhtia YK:n ilmastojargonia. Englannintaidosta on hyötyä sen lukemisessa, mutta yksin se ei riitä.

Varsinainen sopimusteksti alkaa sivulta 21. Sitä ennen käsitellään lähinnä käytännöllisiä raportointeja, aikataulutuksia, työryhmiä ja YK-elimiä, joilla sopimus pannaan täytäntöön ja sen toteutumista valvotaan. Samoin selvitellään tämän sopimuksen suhdetta aikaisempien ilmastokokouksien päätösasiakirjoihin.

Joitakin huomioita itse sopimustekstistä pikalukemisen perusteella :

Sivarin pitkä polku

Tämän omaelämäkerrallisen tekstin pitempi versio on lähetetty Aseettomat kädet -muistitietokeruuseen Työväen Arkistoon.

Kasvoin kahden varuskunnan kaupungissa Kajaanissa. Päätin kieltäytyä aseista 18-vuotiaana. Tunnetasolla syy oli, että halusin kapinoida ahdistavaksi kokemaani yhdenmukaisuutta ja tylsääkin tylsempää miehenroolia vastaan. Me sivarit muodostimme jonkinlaisen alakulttuurin, joskaan emme kauhean tiukkarajaista. ”Sivarius” määritteli identiteettiämme aika paljon.

Kainuussa olivat vielä 1970-luvulla verevässä muistissa Raatteen ja Suomussalmen taistelut. Juuri talvisodan henki ja rajan läheisyys pitkitti päätöksentekoani. Murrosiässä pohdin paljon suhdettani Venäjään, joka oli ainoa järkevä syy kannattaa Suomen armeijaa. Venäjä-suhteeni heilahteli laidasta toiseen. Jossakin vaiheessa lueskelin Aleksandr Solzhenitsynin vastajulkaistua Vankileirien saaristoa, ja se teki minusta jyrkän neuvostovastaisen.