Tämä on viimeinen osa kolmiosaisesta
kirjoitussarjastani Mitä maahanmuutto maksaa. Ensimmäinen osa Ihmisen hintalappu ilmestyi 26.12. ja toinen osa Hyvät ja huonot maahanmuuttajat 27.12.
Joulukuussa
ilmestynyt Päivisen raportti yrittää hahmotella maahanmuuton taloudellisia
vaikutuksia. Raportissa toistuu yksi trendi, joka Suomessa on ollut koko lyhyen
maahanmuuttohistoriamme ajan : maahanmuuttajien työllisyys on paranemaan päin. 2000-luvulla
tulleet maahanmuuttajat ovat työllistyneet paremmin kuin 1990-luvulla, ja
uudemmat vuosiluokat ovat työllistyneet paremmin kuin vanhemmat. Tämä kehitys
ei tietenkään ole suoraviivaista : esimerkiksi 2010-luvun lama on heikentänyt
maahanmuuttaneiden työllisyyttä, aivan kuten suomalaistenkin.
Päivinen
mainitsee keskeiseksi syyksi tehostuneen kotouttamispolitiikan. Hän ylistää
erityisesti vuoden 1997 kotouttamislakia, jonka pitkän aikavälin positiivinen
vaikutus maahanmuuttaneiden työllisyyteen ja tulokehitykseen on voitu osoittaa
yksiselitteisillä tutkimuksilla.
Lasikatot murtuvat
Helposti
löytyy muitakin selityksiä maahanmuuttajien työllisyyden pitkälle
kasvutrendille. Työelämämme oli 1990-luvulla erittäin sulkeutunutta ja torjui
voimakkaasti ulkopuolisia. Olen saanut seurata omassa työssäni, miten Vaasan
seudun työpaikat ovat reilun 20 vuoden kuluessa avautuneet ja lasikatot ovat
murtuneet. Yhä uusille aloille hyväksytään työntekijöitä yhä uusista
kansallisuuksista.
Muistissani
on, kun 1990-luvulla teollisuustyönantaja sanoi, että venäläiset ovat laiskoja
ja varastelevia. Reilu kymmenen vuotta sitten ison firman johtaja asetti alihankinnan
epäviralliseksi ehdoksi, että alihankkijalla ei ole töissä ”neekereitä”. Muutama vuosi myöhemmin hoiva-alan esimies
sanoi, että muslimit ovat soveltumattomia lähihoitajiksi. Tällä vuosikymmenellä
olen kuullut, että pakolaisina maahan tulleet eivät voi taustansa vuoksi toimia
sosionomin tehtävissä.
Useimmat
nämä esimerkit tuntuvat nyt kaukaiselta menneisyydeltä, vaikka tilanne
vaihtelee edelleen, ja lasikattoja on runsaasti maahanmuuttajan urapolulla.
Entistä koulutetumpia
YK:n
tilastot osoittavat, että ns. kolmannen maailman koulutustaso on kasvanut koko
2000-luvun ajan, hitaasti ja epätasaisesti mutta varmasti. Samoin naisten
työssäkäynti on yleistynyt ja tietotekniikkataidot parantuneet. Nämä
megatrendit näkyvät myös suomalaisissa maahanmuuttajissa.
Kun katson
vaikkapa irakilaisia ja afganistanilaisia tuttaviani, jotka ovat tulleet
Suomeen suurena muuttovuotena 2015, näen paljon yritteliäitä, energisiä ja
elämässään eteenpäin pyrkiviä ihmisiä. Heidän koulutuksessaan ja osaamisessaan
on edelleen suuria puutteita, mutta nämä puutteet ovat pieniä verrattuna
niihin, joita oli heidän maanmiehillään parikymmentä vuotta aikaisemmin. Aivan
varmasti he tulevat työllistymään paremmin kuin aiemmin tulleet maanmiehensä.
Naiset marssivat eteenpäin
Päivisen
raportti nimeää kaikkein heikoimmin työllistyväksi maahanmuuttajaryhmäksi
Lähi-idästä ja Afrikasta tulleet naiset. Heidän työllisyysasteensa on ollut
tällä vuosikymmenellä vain noin 30%, kun se on ollut yleensä
maahanmuuttajanaisilla reilut 50% ja maahanmuuttajamiehillä samaa tasoa kuin
suomalaisilla miehillä ja naisilla, noin 70%.
Kaikilla muilla ryhmillä korkeakoulutus tuottaa keskimäärin paremman
työllisyyden – mutta ei Lähi-idästä ja Afrikasta tulleilla naisilla.
Tämä osui
heti kohdalle : olen viime vuosina kouluttanut työssäni paljon juuri Lähi-idästä ja
Afrikasta tulleita naisia. Olen kohdannut valtavan energisiä, oppimishaluisia
ja terveen kriittisiä naisia. Viimeksi opettamani lukutaitoryhmän kohdalla tein
veikkauksen, että näiden naisten työllisyys tulee olemaan muutaman vuoden
kuluttua 50-70%. Edelleen turhan vähän mutta huimasti enemmän kuin tilastoissa
mainittu 30%. Megatrendit jyräävät, ja ne näkyvät myös minun työssäni.
Joutuuko vanhushoitaja helvettiin?
Työllistymisen
esteenä voi olla myös kulttuurinen yhteensopimattomuus. Vaikkapa se, että
musliminainen haluaa pitää työssään huivia, ja työnantaja ei sitä hyväksy.
Ilokseni olen nähnyt, että tämä joutava tekosyy on väistynyt vaasalaisilla rekrytoijilla
edes jonkin verran, vaikkakaan ei vielä riittävästi.
Olen myös
nähnyt, että nuoret maahanmuuttajat ovat edeltäjiään aktiivisempia hakeutumaan
eteenpäin elämässään. Kymmenen vuotta sitten kiistelin puhelimessa imaamin
kanssa, joka uhkasi vanhushoitajiksi ryhtyviä somalinaisia helvetin tulella –
vanhushoitajahan joutuu viemään vieraita miehiä suihkuun! Vaasalaiset
somalinaiset uskoivat hänen puheitaan, helsinkiläiset eivät. 2010-luvulla hänen
valtansa on onneksi murtunut myös Vaasan somaliyhteisössä.
Maahanmuuttopolitiikkaa taskulaskimella…
Tässä
kirjoitussarjassa olen lähtenyt mukaan peliin, jossa lasketaan maahanmuuttajan
hintalappua. Viimeinen kysymys on, kuinka paljon taloudellisille arvoille
pitäisi antaa painoa, kun tehdään päätöksiä maahanmuutosta?
Työperäisen
maahanmuuton kohdalla vastaus on selvä : työperäinen muutto on nimenomaan
taloudellista muuttoa, ja se perustellaan nimenomaan taloudellisilla arvoilla. Toki
on monta kysymystä, joihin ei saa vastausta pelkällä taskulaskimella. Kuka
päättää, saako firma palkata ulkomaalaisen työntekijät – firma itse vaiko
ELY-keskus? Millä ehdoin työperäinen muuttaja saa tuoda perheensä Suomeen?
Millä ehdoin työperäinen muuttaja saa jäädä Suomeen, jos työt loppuvat?
Samoilla
kriteereillä ja kysymyksillä voidaan käsitellä myös ulkomaalaisia opiskelijoita
ja heidän mahdollisuuksiaan jäädä asumaan Suomeen.
…ja sydämellä
Perheenjäsenten
ja pakolaisten kohdalla painottaisin voimakkaammin inhimillisiä, ei-taloudellisia
arvoja. Perheen pitäisi saada asua yhdessä, vaikka se ei tuottaisikaan
välitöntä julkistaloudellista hyötyä. Ja pakolaisia pitää auttaa, vaikka heidän
kotoutumispolkunsa onkin pitkä ja kivinen.
Nykyinen
pakolaispolitiikkamme tuottaa julkistaloudellemme miinusta. Kannattaa muistaa,
että koko kansantalouden kannalta tämä miinus on toistaiseksi marginaalinen,
laskutavasta riippuen prosentin luokkaa bruttokansantuotteesta tai
huomattavasti vähemmän.
Miinuksen
kääntöpuolena on, että kaikkien tutkimusten mukaan maahanmuutto kasvattaa
bruttokansantuotetta. Ja monet yritykset ja elinkeinot ovat erittäin
riippuvaisia maahanmuuttajatyövoimasta, esimerkiksi närpiöläiset kasvihuoneet,
lukuisat pohjalaiset maatilat ja useat vaasalaiset teollisuusyritykset.
Puhumattakaan yrityksistä, joiden myynti on riippuvainen
maahanmuuttaja-asiakkaista ja -markkinoijista.
Maahanmuuton sääntely
Kuitenkin turva-
ja työpaikan tarpeessa on maailmalla kymmeniä, jopa satoja miljoonia ihmisiä.
On selvää, että jos heistä merkittävä osa hakee työ- tai turvapaikkaa Suomesta,
kyseessä ei olisi enää marginaalinen kansantaloudellinen vaikutus. Siksi
kannatan maahanmuuton sääntelyä, eli sitä että luomme sille pelisääntöjä.
Arvostan
vihreiden avarasydämistä ja suhteellisuudentajuista maahanmuutto-ohjelmaa.
Tiivistäen : Euroopan Unionin ja siis myös Suomen tulee korottaa voimakkaasti
pakolaiskiintiötään, jakaa keskenään tasaisemmin turvapaikanhakijoita ja luoda
köyhien maiden ihmisille mahdollisuuksia lailliseen työperäiseen
maahanmuuttoon. Kaikkien turvapaikanhakijoiden on saatava esittää asiansa, eikä
turvapaikkaa tule evätä keinotekoisin perustein. Perheiden on annettava
yhdistyä.
Maahanmuuttopolitiikkaa
pitää tehdä sekä sydämellä että taskulaskimella. Niin kuin kaikkea politiikkaa.
Lue lisää:
Jere
Päivinen, Mitä tiedämme maahanmuuton
taloudellisista vaikutuksista? Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten
kokonaisuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita
2017:27. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160396/RAP2017_27.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Hanna
Sutela, Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin
olevien naisten kotoutumiseen kiinnitettävä huomiota. Tieto&trendit-verkkolehti
12.5.2016. http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/167/
Karmela
Liebkind, Lisa Larja ja Asteria Anna Brylka, Ethnic and gender discrimination in recruitment: experimental evidence
from Finland. Journal of Social and Political Psychology 2016.
Kaarina
Reini, Maahanmuuton taloudelliset
vaikutukset. Vieraskielisen työvoiman aluetaloudelliset vaikutukset
Pohjanmaalle. THL, raportti 12/2012.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti