Juha Tuomikoski, ehdokas 50

 

Olen vaasalainen vihreä vaikuttaja ja nyt ehdokkaana kuntavaaleissa.

 Ammatiltani olen kouluttaja EduVamia Oy:ssä. Teen työhönvalmennusta, eli autan työttömiä ihmisiä hakemaan työpaikkoihin ja koulutuksiin ja miettimään omaa työuraansa. Lisäksi kartoitan uusien Suomeen tulevien maahanmuuttajien koulutustarpeita ja tuen tekniikan alalla opiskelevia maahanmuuttajia heidän opinnoissaan. Asiakkainani on sekä kantasuomalaisia että maahanmuuttajia.

Kuinka pääteltiin ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen olemassaolo ?

Julkaisin tämän tekstin alunperin omalla facebook-sivullani 20.10.2019. Minulla on ollut edelleen tarvetta palata sen teemoihin ja linkittää sitä. Laitan sen nyt hieman täydennettynä blogiini jotta se olisi helpompi löytää ja linkittää.

Monet kyseenalaistavat ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen. Seuraavan kerran kun kohtaat ilmastodenialistin, voit kysyä häneltä, minkä kohdan hän tarkkaan ottaen kiistää siinä päättelyketjussa, josta syntyi käsitys ilmastonmuutoksesta?

1. Kun hiili palaa (yhtyy happeen), muodostuu hiilen ja hapen yhdistettä hiilidioksidia (CO2). C tarkoittaa tässä nimessä yhtä hiiliatomia ja O2 kahta happiatomia. Hiilidioksidi on hajuton ja väritön kaasu, jota on erityisesti uloshengittämässämme ilmassa. Hiilidioksidin rakenteen selvitti kemisti Antoine Lavoisier 1770-luvulla.

Pietarin turistikohteet täyttyivät mielenosoittajista

Venäjän mielenosoitukset viime lauantaina olivat ennennäkemättömän suuria. Melkein yhtä suuria nähtiin vuodenvaihteessa 2011-2012 ja isompia Neuvostoliiton viimeisinä päivinä elokuussa 1991, kun kansalaiset nousivat vastustamaan ns. Janajevin junttaa.

Mielenosoitukset koolle kutsunut Aleksei Navalnyn kansanliike on jo ilmoittanut, että ensi viikonloppuna pidetään seuraavat. Tarkoitus on tehdä mielenosoituksista viikoittainen tapahtuma, samaan tapaan kuin Valko-Venäjällä.

Itse seurasin erityisesti Pietarin mielenosoituksia. Se on ollut aikoinaan minulle tuttu ja rakas kaupunki.

OMON-mellakkapoliisien rivistö pysäytti lauantaina 23.1. mielenosoituskulkueen Kazanin tuomiokirkon kohdalla Pietarin pääkadulla Nevski prospektilla. Anonyymi kuva on Venäjän sosiaalisesta mediasta.

Vihreät esittävät miljoonakorotusta Vaasan sote-menoihin

 

Vaasan kaupunginvaltuustolla on maanantaina budjettikokous, jossa päätetään vuoden 2021 talousarvio. Vihreät ovat ilmoittaneet tuovansa kokoukseen esityksen, että sosiaali- ja terveystoimen budjettiin lisätään rahaa peräti 4,9 miljoonaa euroa.  

Esitetty summa on epätavallisen suuri vaikkakin vain pari prosenttia Vaasan koko sote-budjetista – kaupunginhallituksen esityksessä toimintakate (nettomenot) olisi 231 miljoonaa.

Meitä vihreitä on kuitenkin syytetty siitä, että vaarannamme Vaasan talouden tasapainottamisen. Lienee siis tarpeen perustella, miksi olemme päätyneet näin suureen lukuun. 

Kivinen tie hiilineutraalisuuteen

Vaasan kaupunginvaltuusto teki jo vuonna 2016 päätöksen, että Vaasasta tulee hiilineutraali kaupunki. Periaatteessa tavoite on siis se, että vaasalaiset eivät enää edistäisi ilmaston lämpenemistä toimillaan. Kaupungin tai kunnan hiilineutraalius tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kunnan hiilinielut ovat yhtä suuria kuin hiililähteet. Eli maa, metsät ja muu kasvillisuus imevät vuosittain saman verran hiiltä kuin autot, asunnot ja teollisuus päästävät.

Hiilineutraaliuden tavoitevuodeksi asetettiin Vaasassa alun perin 2035. Viime vuonna tavoitetta kiristettiin vuoteen ”202X”, mikä tarkoittaa, että tavoite saavutetaan jossakin kohtaa kuluvan vuosikymmenen aikana.

Suomen kaupungeista esimerkiksi Lahti tavoittelee hiilineutraaliutta 2025, Turku 2029, Espoo, Jyväskylä ja Tampere 2030, Helsinki 2035 ja Oulu 2040. Koko Suomella hiilineutraaliustavoite on vuodessa 2035, Euroopan Unionilla puolestaan vuodessa 2050.

Torkkolan tuulivoimapuisto valmistui Vaasan Vähäänkyröön 2015. Kuva : epvtuulivoima.fi 

Kiziban pakolaisleiri, osa 4 : Kaksikymmentä neljä vuotta maanpaossa

Kävin Ruandassa Kiziban pakolaisleirillä joulukuussa 2019. Tämä on viimeinen osa neliosaisesta juttusarjasta. Edellinen osa Menetetty Kongo ilmestyi tiistaina 7.1.

Edellisessä osassa kerroin, kuinka Kiziban asukkaat pakenivat Kongon sotaa 1996. Tällä hetkellä Kongossa ei ole enää vieraiden valtioiden armeijoita. Maassa oli vaalit 2019. Kongon hallitus on saanut Kivun maakuntien kaupunkeja vähitellen hallintaansa. Maaseudulla hallitsevat edelleen pikkuarmeijat.

Kivun tilanne on kuitenkin niin epävakaa, että Kiziban pakolaiset eivät uskalla palata takaisin kotiseuduilleen. He ovat olleet maanpaossa jo 24 vuotta, eikä loppua näy.

Kiziban pakolaisleiri, osa 3 : Menetetty Kongo

Kävin Ruandassa Kiziban pakolaisleirillä joulukuussa 2019. Tämä on kolmas osa neliosaisesta juttusarjasta. Edellinen osa Päivä pakolaisleirillä ilmestyi maanantaina 6.1. Viimeinen osa Kaksikymmentä neljä vuottamaanpaossa ilmestyy keskiviikkona 8.1.

Useimpien jutussa esiintyvien henkilöiden nimet on muutettu.

Tämän jutun edellisissä osissa kerroin Rosesta (nimi muutettu), joka syntyi ja kasvoi Kiziban pakolaisleirillä Ruandassa. Nyt hän opiskelee leirin ulkopuolella, Ruandassa Gisenyin kaupungissa (vanhoissa kartoissa Rubavu). Hänen koulunsa on secondary school, joka vastaa suunnilleen suomalaista yläastetta ja lukiota. Secondary school on maksullinen, mutta Suomessa asuvat sukulaiset rahoittavat Rosen opiskelun.

Rose on asunut koko elämänsä Ruandassa, mutta hän ei ole Ruandan kansalainen. Hän on Ruandassa ulkomaalainen, Kongon pakolainen.