Huutoniemen asukasilta puhui liikenteestä

Huutoniemen asukasilta pidettiin toisen kerran puolen vuoden sisään – edellinen asukkaiden kokoontuminen oli ollut lokakuussa. Puolet illasta kului sen selvittelyyn, miten edellisessä asukasillassa startatut asiat olivat edenneet. 

Paljon on vielä keskeneräistä, mutta paikallaolijat voivat todeta tyytyväisinä, että asiat ovat menneet selvästi eteenpäin puolessa vuodessa, ja virkamiehet kuuntelevat aidosti Huutoniemen suuralueen asukkaita.

Vaasa ulkoistaa kokit, siivoojat ja palkanlaskijat

Vaasan kaupunki perustaa yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa kaksi yhtiötä, joihin se siirtää vanhoina työntekijöinä mm. kokit, kiinteistönhoitajat, IT-tukihenkilöt, asioimistulkit, siivoojat ja palkanlaskijat. Uudet yhtiöt aloittavat toimintansa käytännössä toukokuun alusta. Muut Pohjanmaan kunnat voivat halutessaan tulla niihin mukaan.

Mitä maahanmuutto maksaa, osa III : Lasikatot murtuvat

Tämä on viimeinen osa kolmiosaisesta kirjoitussarjastani Mitä maahanmuutto maksaa. Ensimmäinen osa Ihmisen hintalappu ilmestyi 26.12. ja toinen osa Hyvät ja huonot maahanmuuttajat 27.12.

Joulukuussa ilmestynyt Päivisen raportti yrittää hahmotella maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia. Raportissa toistuu yksi trendi, joka Suomessa on ollut koko lyhyen maahanmuuttohistoriamme ajan : maahanmuuttajien työllisyys on paranemaan päin. 2000-luvulla tulleet maahanmuuttajat ovat työllistyneet paremmin kuin 1990-luvulla, ja uudemmat vuosiluokat ovat työllistyneet paremmin kuin vanhemmat. Tämä kehitys ei tietenkään ole suoraviivaista : esimerkiksi 2010-luvun lama on heikentänyt maahanmuuttaneiden työllisyyttä, aivan kuten suomalaistenkin.

Päivinen mainitsee keskeiseksi syyksi tehostuneen kotouttamispolitiikan. Hän ylistää erityisesti vuoden 1997 kotouttamislakia, jonka pitkän aikavälin positiivinen vaikutus maahanmuuttaneiden työllisyyteen ja tulokehitykseen on voitu osoittaa yksiselitteisillä tutkimuksilla.

Mitä maahanmuutto maksaa, osa II : Hyvät ja huonot maahanmuuttajat

Tämä on toinen osa kolmiosaisesta kirjoitussarjastani Mitä maahanmuutto maksaa. Ensimmäinen osa Ihmisen hintalappu ilmestyi 26.12. Kolmas osa Lasikatot murtuvat ilmestyy 28.12.

Kotouttaminen maksaa itsensä takaisin…

Aikuisen maahanmuuttajan elinkaarimallin alussa on yleensä kotoutumisvaihe, jossa henkilö opiskelee suomen kielen ja hankkii suomalaisille työmarkkinoille sopivan ammattitaidon. Tällöin hän on veronmaksajien kannalta kustannuserä. Jos kotoutuminen onnistuu hyvin, tämä vaihe jää lyhyeksi. Kotouttamisen voi nähdä investoinniksi, joka tuottaa myöhemmin hyvän tuoton yhteiskunnalle.

Työperäisen maahanmuuttajan kohdalla alkuvaiheen kustannuserää ei tule välttämättä ollenkaan. Vaasaan tuli nousukaudella 2007-08 paljon unkarilaisia hitsareita, jotka saapuivat kaupunkiin perjantaina ja aloittivat työt seuraavana maanantaina.

Mitä maahanmuutto maksaa, osa I : Ihmisen hintalappu

Tämä on ensimmäinen osa kolmiosaisesta kirjoitussarjastani Mitä maahanmuutto maksaa. Toinen osa Hyvät ja huonot maahanmuuttajat ilmestyy 27.12., ja kolmas osa Lasikatot murtuvat 28.12.

Toukokuussa 2015 Juha Sipilän hallitusohjelmaan kirjattiin yhdeksi tavoitteeksi ”laatia riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme, joka mahdollistaa tosiasioihin pohjautuvan keskustelun ja paremman kotouttamispolitiikan sekä päätöksenteon.”

Selvitys julkistettiin viikko sitten Sosiaali- ja terveysministeriön raporteissa. Kyseessä on yhden henkilön, STM:n virkamiehen Jere Päivisen kirjoittama yhteenveto alalla tehdystä tutkimuksesta.

Jutunkertoja Pekka Haavisto

Sain kunnian haastatella Pekka Haavistoa, joka oli kirjailijavieraana Vaasan kaupunginkirjastolla. Pekkahan on kirjailija – sen lisäksi että hän on pitkäaikainen kansanedustaja, joka on toiminut mm. Suomen ja Euroopan vihreiden puheenjohtajana sekä kaksi kertaa ministerinä ja presidenttiehdokkaana. YK:n tehtävissä hän on kierrellyt lukemattomissa maissa – yleensä sellaisissa, joissa on joko sisällissotia tai ympäristöongelmia tai molempia.

Pekalla riittää loputtomasti hyviä stooreja, joten tunti hänen seurassaan ei tuntunut todellakaan pitkältä.

Vaasan valtuusto väitteli monikielisyydestä ja lastensuojelusta

Vaasan kaupunginvaltuuston budjettikokous kesti eilen 12 tuntia – vaikka osa budjetista, investointimenot, siirrettiin joulukuun kokoukseen. 

Monikielinen Vaasa

Kokouksessa käytiin paljon keskustelua vaasalaisten identiteetistä. Ensimmäinen väittely syntyi siitä, onko Vaasa kaksikielinen vai monikielinen kaupunki. Kaupungin strategiaan oli kirjoitettu sana ”monikielinen”, ja tämä herätti ahdistusta ruotsinkielisissä. Hans Franz (RKP) sanoi, että hän ei todellakaan vastusta kansainvälisyyttä, mutta hän haluaa korostaa Vaasan erikoisluonnetta kaksikielisenä kaupunkina.