maanantai 12. lokakuuta 2020

Kivinen tie hiilineutraalisuuteen

Vaasan kaupunginvaltuusto teki jo vuonna 2016 päätöksen, että Vaasasta tulee hiilineutraali kaupunki. Periaatteessa tavoite on siis se, että vaasalaiset eivät enää edistäisi ilmaston lämpenemistä toimillaan. Kaupungin tai kunnan hiilineutraalius tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kunnan hiilinielut ovat yhtä suuria kuin hiililähteet. Eli maa, metsät ja muu kasvillisuus imevät vuosittain saman verran hiiltä kuin autot, asunnot ja teollisuus päästävät.

Hiilineutraaliuden tavoitevuodeksi asetettiin Vaasassa alun perin 2035. Viime vuonna tavoitetta kiristettiin vuoteen ”202X”, mikä tarkoittaa, että tavoite saavutetaan jossakin kohtaa kuluvan vuosikymmenen aikana.

Suomen kaupungeista esimerkiksi Lahti tavoittelee hiilineutraaliutta 2025, Turku 2029, Espoo, Jyväskylä ja Tampere 2030, Helsinki 2035 ja Oulu 2040. Koko Suomella hiilineutraaliustavoite on vuodessa 2035, Euroopan Unionilla puolestaan vuodessa 2050.


Torkkolan tuulivoimapuisto valmistui Vaasan Vähäänkyröön 2015. Kuva : epvtuulivoima.fi 

keskiviikko 8. tammikuuta 2020

Kiziban pakolaisleiri, osa 4 : Kaksikymmentä neljä vuotta maanpaossa


Kävin Ruandassa Kiziban pakolaisleirillä joulukuussa 2019. Tämä on viimeinen osa neliosaisesta juttusarjasta. Edellinen osa Menetetty Kongo ilmestyi tiistaina 7.1.




Edellisessä osassa kerroin, kuinka Kiziban asukkaat pakenivat Kongon sotaa 1996. Tällä hetkellä Kongossa ei ole enää vieraiden valtioiden armeijoita. Maassa oli vaalit 2019. Kongon hallitus on saanut Kivun maakuntien kaupunkeja vähitellen hallintaansa. Maaseudulla hallitsevat edelleen pikkuarmeijat.

Kivun tilanne on kuitenkin niin epävakaa, että Kiziban pakolaiset eivät uskalla palata takaisin kotiseuduilleen. He ovat olleet maanpaossa jo 24 vuotta, eikä loppua näy.

tiistai 7. tammikuuta 2020

Kiziban pakolaisleiri, osa 3 : Menetetty Kongo


Kävin Ruandassa Kiziban pakolaisleirillä joulukuussa 2019. Tämä on kolmas osa neliosaisesta juttusarjasta. Edellinen osa Päivä pakolaisleirillä ilmestyi maanantaina 6.1. Viimeinen osa Kaksikymmentä neljä vuottamaanpaossa ilmestyy keskiviikkona 8.1.

Useimpien jutussa esiintyvien henkilöiden nimet on muutettu.



Tämän jutun edellisissä osissa kerroin Rosesta (nimi muutettu), joka syntyi ja kasvoi Kiziban pakolaisleirillä Ruandassa. Nyt hän opiskelee leirin ulkopuolella, Ruandassa Gisenyin kaupungissa (vanhoissa kartoissa Rubavu). Hänen koulunsa on secondary school, joka vastaa suunnilleen suomalaista yläastetta ja lukiota. Secondary school on maksullinen, mutta Suomessa asuvat sukulaiset rahoittavat Rosen opiskelun.

Rose on asunut koko elämänsä Ruandassa, mutta hän ei ole Ruandan kansalainen. Hän on Ruandassa ulkomaalainen, Kongon pakolainen.

sunnuntai 5. tammikuuta 2020

Kiziban pakolaisleiri, osa 2 : Päivä pakolaisleirillä


Kävin Ruandassa Kiziban pakolaisleirillä joulukuussa 2019. Tämä on toinen osa neliosaisesta juttusarjasta. Edellinen osa Tie Kizibaan ilmestyi sunnuntaina 5.1. Seuraava osa Menetetty Kongo ilmestyy tiistaina 7.1.

Useimpien jutussa esiintyvien henkilöiden nimet on muutettu.




Kiziban pakolaisleiri, osa 1 : Tie Kizibaan



Tämä on ensimmäinen osa neliosaisesta juttusarjasta. Seuraava osa Päiväpakolaisleirillä ilmestyy loppiaismaanantaina 6.1. Useimpien jutussa esiintyvien henkilöiden nimet on muutettu.


perjantai 27. joulukuuta 2019

Ruandan vihreät selvisivät vainoista ja puhuvat nyt koulutuksesta




Kävin joulukuussa Ruandassa ja onnistuin tapaamaan aivan yksityishenkilönä Ruandan vihreiden johtajan Frank Habinezan. Hänen puolueensa Democratic Green Party of Rwanda sai 2018 parlamenttivaaleissa viitisen prosenttia äänistä ja kaksi paikkaa maan parlamentista.

Vihreät on rikkaissa maissa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa syntynyt liike. Minua kiinnosti, miten tällainen liike voi selvitä täysin erilaisissa Afrikan olosuhteissa. Ja mitä lisäarvoa se voi tuottaa afrikkalaiseen poliittiseen keskusteluun.

sunnuntai 6. lokakuuta 2019

Älä säädä päätäsi – vika on todellisuudessa

1980-luvun nuorisoliikkeillä oli sanonta : “Älä säädä päätäsi – vika on todellisuudessa.” Sillä tarkoitettiin, että jos maailma ahdistaa sinua, sinun ei tarvitse mennä terapiaan. Ahdistuksen syy et ole sinä vaan maailma.
Vanha sanonta on tullut mieleeni viime aikoina, kun mediassa on keskusteltu nuorten ilmastoahdistuksesta.