Mitä maahanmuutto maksaa, osa I : Ihmisen hintalappu

Tämä on ensimmäinen osa kolmiosaisesta kirjoitussarjastani Mitä maahanmuutto maksaa. Toinen osa Hyvät ja huonot maahanmuuttajat ilmestyy 27.12., ja kolmas osa Lasikatot murtuvat 28.12.

Toukokuussa 2015 Juha Sipilän hallitusohjelmaan kirjattiin yhdeksi tavoitteeksi ”laatia riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme, joka mahdollistaa tosiasioihin pohjautuvan keskustelun ja paremman kotouttamispolitiikan sekä päätöksenteon.”

Selvitys julkistettiin viikko sitten Sosiaali- ja terveysministeriön raporteissa. Kyseessä on yhden henkilön, STM:n virkamiehen Jere Päivisen kirjoittama yhteenveto alalla tehdystä tutkimuksesta.

Saako pakolaisten kustannuksia mitata?

Maahanmuuton kustannusten laskeminen on ollut erityisesti perussuomalaisten lempiaihe. Perussuomalaiset nousivat ensimmäistä kertaa hallitukseen juuri keväällä 2015, ja aivan epäilemättä maahanmuuton kustannusarvio kirjattiin hallitusohjelmaan heidän vaatimuksestaan.

Monista puheenvuoroista tiedämme, että kaikkein eniten persuja kiinnostavat yhden maahanmuuttajaryhmän, pakolaisten, aiheuttamat kustannukset. Somessa on ajoittain käyty kiistaa siitä, onko inhimillistä laskea pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvia kuluja.

Olen nähnyt sellaisia kannanottoja, että hädänalaisten ihmisten auttaminen on moraalinen velvollisuutemme, ja emme voi ruveta laskemaan tällaiselle työlle hintalappua. Joskus tätä kantaa on perusteltu virheellisellä väitteellä, että emmehän laske hintalappua myöskään vammaisten ja vanhusten hoidolle.

Talousvaikutuksia pitää seurata

Olen samaa mieltä siitä, että hädänalaisten ihmisten auttaminen on moraalinen velvollisuutemme, ja meidän tulee auttaa heitä, vaikkei se tuottaisikaan meille taloudellista hyötyä. Mutta olen myös sitä mieltä, että meidän on silti seurattava auttamistyömme taloudellisia vaikutuksia.

Maahanmuutto on megaluokan tapahtuma, joka muuttaa maatamme pitkällä ajanjaksolla hyvin paljon. Kannatan vihreiden maahanmuuttomyönteistä politiikkaa, mutta haluan, että ajaessamme poliittisia tavoitteita arvioimme jatkuvasti niiden seurauksia. Taloudelliset vaikutukset ovat yksi merkittävä osa maahanmuuton seurauksia.

Maahanmuutto tuotti miinusta vuonna 2011

Maahanmuuton hintalapun laskeminen ei ole helppo tehtävä. Jere Päivisen raportin otsikko on paljonpuhuvasti ”Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista?” Heti sen tiivistelmässä korostetaan, että ”maahanmuuton taloudelliset vaikutukset ovat valtava ja äärimmäisen

kompleksinen kokonaisuus”.

Maahanmuuton hintalappua voidaan yrittää laskea yksinkertaistaen yhden vuoden poikittaisleikkauksena. Esimerkiksi Päivisen raportin sivulla 47 on taulukko, joka kertoo, että 20-62-vuotiaiden kantasuomalaisen nettovaikutus julkiseen talouteen oli vuonna 2011 keskimäärin plus 80 € / henkilö / vuosi. Tämä luku siis saadaan, kun lasketaan yhteen kantasuomalaisten maksamat verot ja sosiaaliturvamaksut ja vähennetään niistä heidän nauttimansa julkiset palvelut ja sosiaalietuudet. Laskelmassa eivät ole mukana suomalaiset lapset ja eläkeläiset, joiden vaikutus julkistalouteen on miinusmerkkinen.

Saman taulukon mukaan maahanmuuttajien nettovaikutus julkiseen talouteen oli vuonna 2011 miinusmerkkinen, keskimäärin -3600 € / maahanmuuttaja / vuosi.

Suomalainen on kustannuserä 20-30 vuotta

Yhden vuoden poikkileikkaukset eivät kuitenkaan ole mielekkäitä, kun ruvetaan laskemaan ihmiselle hintalappua. Keskiverto kantasuomalainen on julkiselle taloudelle pelkkä menoerä elämänsä ensimmäiset 20-30 vuotta. Sen jälkeen hän maksaa veroja ja tuottaa taloudelle plussaa, kunnes hän eläkkeelle siirtyessään muuttuu jälleen kustannuseräksi.

Siksi ihmisen hintalappua pitää laskea elinkaarimallilla : yritetään arvioida nettokustannusvaikutus koko eliniän ajalta. Jos ihminen maksaa elämänsä aikana veroja enemmän kuin kuluttaa julkisia palveluja, hänen nettovaikutuksensa julkiseen talouteen on positiivinen.

Joku muu kustantaa maahanmuuttajan lapsuuden

Jos maahanmuuttaja saapuu Suomeen täysi-ikäisenä, hänen elinkaarikustannuksensa poikkeavat suomalaisten vastaavista. Hänen kasvattamisensa on kustantanut toinen kansa ja valtio. Suomi säästyy hänen kohdallaan 20-30 vuoden kustannuseriltä.

Tämä onkin poikinut ironisen huomautuksen, että jos me suomalaiset haluamme maksimoida ihmisistä saatavan hyödyn, meidän kannattaisi lopettaa lastenteko kokonaan ja tuottaa Suomeen täysi-ikäisiä maahanmuuttajia.

Lue lisää:

Jere Päivinen, Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista? Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:27. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160396/RAP2017_27.pdf?sequence=1&isAllowed=y