Suomen kielen synty, osa 4 : Suomesta tulee suomalainen

Tämä on neljäs ja viimeinen osa blogisarjastani Suomen kielen synty. Ensimmäinen osa oli Uralilaiset ja indoeurooppalaiset, toinen osa Mitä kieltä puhuivat savenvalajat ja kalliomaalaajat? , kolmas osa  Seiman ja Turbinon pronssikauppiaat. 

Suomi kuului uralilaisiin kieliin, jotka kaikki ovat lähtöisin yhdestä kielestä, kantauralista. Nykykäsityksen mukaan kantauralia puhuttiin vajaa 2000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua Uralin länsirinteillä. Sieltä se levisi pronssikautisten kauppiaiden ja soturien mukana itään ja länteen. Olen selostanut tätä tapahtumaa juttusarjani kolmannessa osassa Seiman ja Turbinon pronssikauppiaat.

Mutta miten Uralilla puhuttavasta kantauralista tuli Suomessa puhuttava suomen kieli? Ja mitä suomalaiset puhuivat ennen kuin he alkoivat puhua suomea?

Suomen kielen synty, osa 3 : Seiman ja Turbinon pronssikauppiaat

Tämä on kolmas osa neliosaisesta blogisarjastani Suomen kielen synty. Ensimmäinen osa oli Uralilaiset ja indoeurooppalaiset, toinen osa Mitä kieltä puhuivat savenvalajat ja kalliomaalaajat? Neljäs ja viimeinen osa on Suomesta tulee suomalainen. 

Tällä vuosisadalla on yleistynyt oletus, että kantaurali olisikin parituhatta vuotta nuorempi kieli kuin aiemmin ajateltiin. Tämän oletuksen mukaan se levisi tuntemattomasta lähtöpaikasta ns. Seima-Turbino-ilmiön mukana, noin 1900 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.

Seima-Turbino-kauden pronssiveistos. Moscow State Historical Museum. Lähde : wikipedia.fi , hakusana "Seima-Turbino-ilmiö"

Tuohon aikaan pyramidien rakentaminen oli jo päättynyt Egyptissä, ja arabian sukukieltä puhuvat akkadilaiset levittäytyivät Lähi-itään. Arjalaiset kansat valjastivat hevosen sotavaunujen eteen ja valloittivat tällä uudella aseella laajat Euraasian alueet.

Seima-Turbino-ilmiö on saanut nimensä Seiman ja Turbinon kylistä, jotka sijaitsevat Pohjois-Venäjällä. Seima on Volgan yläjuoksulla lähellä nykyistä Nizhni Novgorodia. Turbino on puolestaan Kama-joen varrella, jo melkein Uralin länsirinteillä. 1910- ja 1920-luvulla venäläiset arkeologit löysivät näiden kylien läheltä hautoja, joihin oli laskettu vainajien mukana tyylikkäitä pronssimiekkoja ja -tikareita. Arkeologit ymmärsivät avanneensa muinaisen soturikulttuurin hautoja.

Suomen kielen synty, osa 2 : Mitä kieltä puhuivat savenvalajat ja kalliomaalaajat?

Tämä on toinen osa neliosaisesta blogisarjastani Suomen kielen synty. Ensimmäinen osa oli Uralilaiset ja indoeurooppalaiset. Kolmas osa on Seiman ja Turbinon pronssikauppiaat ja neljäs osa Suomesta tulee suomalainen. 

Kielitieteilijät ja arkeologit ovat pohtineet uralilaisen kantakielen arvoitusta 1800-luvulta lähtien. Milloin ja missä tätä kieltä puhuttiin? Keitä olivat sen puhujat? Ja miksi tämä kieli levisi yli Euraasian havumetsävyöhykkeen ja syrjäytti tieltään todennäköisesti satoja muita kieliä?

Kielen leviämiseksi tarvitaan jokin iso teknologinen ja yhteiskunnallinen muutos, joka mullistaisi vallitsevat olot ja antaisi etulyöntiaseman yhdelle, muita paremmin sopeutuvalle ryhmälle. Arkeologit ovat nimenneet kaksi ehdokasta : keramiikan käyttöönotto havumetsävyöhykkeellä 6000-7000 vuotta sitten ja pronssin käyttöönotto 4000 vuotta sitten.

Suomen kielen synty, osa 1 : Uralilaiset ja indoeurooppalaiset

Tämä on ensimmäinen osa neliosaisesta blogisarjastani Suomen kielen synty. Toinen osa on Mitä kieltäpuhuivat savenvalajat ja kalliomaalaajat? , kolmas osa Seiman ja Turbinon pronssikauppiaat ja neljäs osa Suomesta tulee suomalainen. 

Suomen kieli kuuluu uralilaiseen kielikuntaan, vanhalta nimeltään ”suomalais-ugrilaiset kielet”. Meillä on sukulaiskieliä hajallaan ympäri pohjoista Eurooppaa ja Aasiaa.

Tallinnassa kävijän on helppo huomata kielisukulaisuus. Viron kielen ”öö” on yö, ”töö” on työ, ja ”ma armastan sind” on tietenkin rakkaudentunnustus.

Sukulaisuuden pystyy huomaamaan myös saamen kielistä : esimerkiksi järvi on pohjoissaameksi ”jávri”, ja rakkaudentunnustus on ”ráhkistan du”.

Onko Saksan seuraava johtaja vihreä?

Saksan vihreät ovat olleet kesäkuun mielipidemittauksissa maan ykköspuolue 25-27 %:n kannatuksella. Vielä kaksi vuotta sitten vihreiden kannatus oli parlamenttivaaleissa alle 9 %, mutta sen jälkeen se on räjähtänyt hurjaan kasvuun.

Toukokuun eurovaaleissa vihreät olivat toiseksi suurin puolue heti Angela Merkelin kristillisdemokraattien (CDU) jälkeen - vihreille tuli 20,5 % saksalaisten äänistä. Paikallinen persupuolue AfD jäi neljännelle sijalle (11,0%).