Onko Saksan seuraava johtaja vihreä?

Saksan vihreät ovat olleet kesäkuun mielipidemittauksissa maan ykköspuolue 25-27 %:n kannatuksella. Vielä kaksi vuotta sitten vihreiden kannatus oli parlamenttivaaleissa alle 9 %, mutta sen jälkeen se on räjähtänyt hurjaan kasvuun.

Toukokuun eurovaaleissa vihreät olivat toiseksi suurin puolue heti Angela Merkelin kristillisdemokraattien (CDU) jälkeen - vihreille tuli 20,5 % saksalaisten äänistä. Paikallinen persupuolue AfD jäi neljännelle sijalle (11,0%).  

Saksan vihreiden puheenjohtajat Annalena Baerbock ja Robert Habeck. Kuvat Saksan vihreiden nettisivulta https://www.gruene.de/ .

Vihreiden kannatus kasvoi eurovaaleissa lähes kaikkialla Länsi-Euroopassa, mutta vain Saksassa he pääsivät yli 20 prosenttiin. Ranskassa, Britanniassa ja Espanjassa vihreät saivat 13 – 17 % äänistä, ja samaan haarukkaan meni myös Suomen vihreiden äänimäärä.

Vihreät johtavat monenlaisissa mielipidekyselyissä. Kun saksalaisilta kysyttiin hiljattain, millä puolueella on parhaat vastaukset tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin, vihreät saivat enemmän mainintoja kuin muut parlamenttipuolueet yhteensä.

Vielä kaksi vuotta sitten vihreiden kannatukset olivat Saksassa ja Suomessa samaa 8-9 prosentin luokkaa. Suomen vihreät on sentään kasvanut vuosikymmenien mittaan, vaikkakin tuskallisen hitaasti. Saksassa vihreiden kannatus rikkoi kahdeksan prosentin rajan jo 1987 ja on sen jälkeen junnannut liittovaltiotasolla paikallaan kolme vuosikymmentä.

Vaalivoittoja osavaltioissa

Saksassa ei ole ollut liittopäivävaaleja vuoden 2017 jälkeen, joten gallupien jättiläinen on edelleen liittovaltion parlamentissa pikkupuolue. Spiegel-lehti laittoikin vihreitä käsittelevän juttusarjansa otsikkoon paljonpuhuvan sanan ”kasvukivut”.

Saksa on liittovaltio, joka koostuu 16 autonomisesta osavaltiosta. Jokaisella näistä on oma parlamentti eli maapäivät, ja niiden vaalit ovat eri aikoina. Maapäivävaalien ansiosta vihreät ovat voineet mittauttaa jatkuvasti todellista kannatustaan ja todeta, että gallupluvut eivät ole pelkkää ilmaa. Viimeisen parin vuoden aikana vihreät ovat saaneet Baijerin, Bremenin ja Hessenin maapäivävaaleissa 17-20 prosentin tuloksia.

Aivan omaa luokkaansa on Ranskan ja Sveitsin rajalla sijaitseva Baden-Württembergin osavaltio. Vuonna 2016 vihreät rohmusivat siellä 30,3 % äänistä ja nousivat osavaltion suurimmaksi puolueeksi.

Itä-Saksa ei viherrä

Nämä osavaltiot ovat vanhaa Länsi-Saksaa – entisen Itä-Saksan puolella kannatusluvut ovat olleet perinteisesti paljon vaatimattomampia, luokkaa 4-7 %.

Vanhassa sosialistisessa Itä-Saksassa oli sen loppuaikoina vähäinen vihreä puolue. Vuonna 1990 Itä- ja Länsi-Saksa yhdistyivät. Samalla yhdistyivät niiden vihreät puolueet, ja uuden kokoonpanon nimeksi tuli Bündnis 90 eli ”Liittoutuma 90”. Se on edelleen Saksan vihreän puolueen virallinen nimi.

Vihreät ovat selkeästi länsieurooppalainen puolue, jolla on niukasti kannatusta vanhan sosialistisen Itä-Euroopan alueella (poikkeuksena Liettua, eurovaaleissa 12,6 %). Ja Länsi- ja Itä-Euroopan raja kulkee edelleen pääosin vuoden 1990 Saksojen rajaa pitkin.

Vanhan Itä-Saksan mahtipuolueita ovat ostalgiahenkinen vasemmistopuolue Die Linke ja jyrkän ulkomaalaisvastainen AfD (Alternative für Deutschland, ”Vaihtoehto Saksalle”). AfD:hen kytköksissä olevat ryhmät hallitsevat Itä-Saksan pikkukaupungeissa myös julkista tilaa ja ovat tuoneet kaduille aggressiivisen muukalaisvastaisen ilmapiirin. Tunnetuin näistä on islaminvastainen PEGIDA-liike, josta kirjoitin sen syntyaikoina blogiartikkelissa Vastaanottokeskuksiin hyökkäillään Saksassa.

Vihervasemmisto ja Afganistanin sota

Hallitukseen ei mennä ilman liittoutumista. Vihreillä on edessään kysymys, pitäisikö liittoutua oikealle vai vasemmalle. Luontevin liittolainen on sosialidemokraattinen puolue SPD.

Vihreät olivat Saksan hallituksessa 1998-2005 sosialidemokraattien liittolaisina. Maan ykkösmies oli tuolloin demari Gerhardt Schröder, ja kakkosena tuli vihreä veteraani Joschka Fischer. Yhteistyö sujui hyvin. Se päättyi demarien vaalitappioon ja Angela Merkelin valtaannousuun 2005.

Uuden puolueen ensimmäinen hallituskausi merkitsee aina ristiriitojen ratkomista ihanteiden ja reaalipolitiikan kompromissien välillä.  Vihreiden suurimpia ristiriitoja aiheutti osallistuminen Kosovon ja Afganistanin sotilasoperaatioihin 1999 ja 2001. Saksa lähetti yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa joukkoja molempiin maihin. Kosovossa varmistettiin serbivallan päättyminen, ja Afganistanissa lyötiin talebanit ja al-Qaida. Saksan liittotasavallan joukot olivat ulkomailla aseellisessa selkkauksessa ensimmäistä kertaa sitten Adolf Hitlerin päivien, vihreiden istuessa hallituksessa.

Tämä aiheutti ristiriitoja vihreissä, joiden juuret ovat 1980-luvun pasifistisessa rauhanliikkeestä ja joka on kirjannut perusperiaatteekseen väkivallattomuuden. Parlamenttiryhmä hajosi ratkaisevassa äänestyksessä, mutta osallistuminen sotaretkiin meni läpi. Vihreiden vaalikannatukseen tämä ei vaikuttanut.

Toisaalta vihreät saivat Schröderin hallituksessa läpi Saksan ensimmäisen lain uusiutuvasta energiasta. Tämä laki teki Saksasta 2000-luvulla tuulivoiman jättiläisen, ja 2010-luvulla tapahtui vahva nousu aurinkosähkön tuotannosta. Olen kirjoittanut Saksan uusiutuvan energian järjestelmästä pari vuotta sitten blogiartikkelissani Tuulivoima on Saksassa puolta halvempaa kuin Suomessa.

Osavaltioissa demarien ja vihreiden yhteistyö on jo perinteikästä : ne ovat tälläkin hetkellä yhteisessä hallituksessa peräti kuudessa osavaltiossa. Yhteistyö on sujunut pääosin hyvin.

Jamaika-koalitio kaatui ilmastoon ja pakolaisiin

Vihreät ovat kokeilleet yhteistyötä myös porvaripuolueiden suuntaan. Vuoden 2017 vaalien jälkeen Angela Merkel yritti koota kristillisdemokraattien, vapaiden demokraattien ja vihreiden kolmikantahallitusta, joka Saksassa ristittiin puolueiden tunnusvärien mukaan ”Jamaika-liittoutumaksi”.

Hallitusyhteistyö kaatui siihen, että vihreät ja vapaat demokraatit eivät päässeet kompromissiin pakolais- ja ilmastopolitiikasta. Vapaat demokraatit ovat periaatteessa liberaali puolue, mutta heillä on tiiviit yhteydet teollisuuteen, mikä vaikuttaa heidän ilmastokantoihinsa.

Vuoden 2015 suuren pakolaisaallon ja vuoden 2016 islamististen terrori-iskujen jälkeen Saksan yleinen mielipide kääntyi maahanmuuttovastaiseksi. Myös vapaat liberaalit tiukensivat maahanmuuttokantojaan. Keskieurooppalaisessa liberalismissa islam-vastaisuus on yleinen ilmiö, mitä perustellaan sillä, että islamin yleistyminen uhkaa eurooppalaisia liberaaleja arvoja.

Lopulta vapaat demokraatit katkaisivat hallitusneuvottelut, vaikka vihreät olisivat olleet vielä valmiita etsimään kompromissia. Angela Merkel muodosti hallituksen yhdessä demarien kanssa.

Vihreä pääministeri ja keltaliivit

Mainitsin jo aiemmin Baden-Württembergin osavaltiosta. Vihreät nousivat siellä suurimmaksi puolueeksi jo vuonna 2011, ja osavaltion presidentiksi tuli Winfried Kretschmann (s. 1948). Kretschmann hallitsi osavaltiota ensin demarien ja vuodesta 2017 kristillisdemokraattien kanssa.

Kretschmann tulee siis vihreistä, joita on perinteisesti pidetty hyvin yksityisautoilun vastaisina. Hänen johtamassaan osavaltiossa sijaitsee Saksan autoteollisuuden sydän Stuttgart, jossa valmistetaan porscheja ja mersuja. Stuttgartin autoteollisuuden työntekijät muodostivat 2018 oman keltaliiviliikkeensä, joka näkyy vahvasti kaduilla. Se vastustaa kaikkia mahdollisia autoilun rajoituksia ja suhtautuu torjuvasti myös sähköautoihin.

Keltaliivien voima on vaikuttanut pääministeri Kretschmanniin, joka on puolustanut dieselautoja väliin aika näkyvästi ja joutunut ristiriitoihin puoluetoveriensa kanssa.

Cem Özdemir ja Armenian kansanmurha

Saksassa on Euroopan suurin maahanmuuttajaväestö - noin 15% on maahanmuuttajia. Heidän kannatuksensa on oleellista, jos vihreät mielivät joskus pääministeripuolueeksi.

Vihreillä on vahvaa kannatusta maahanmuuttajien parissa. Berliinin monikulttuurisissa kaupunginosissa Kreuzbergissä ja Neuköllnissä he ovat ykköspuolue. Maahanmuuttajien osuus puolueen jäsenissä ja toimijoissa on kuitenkin pienempi kuin heidän osuutensa väestöstä. Osasyy tähän on, että huomattavalta osalta maahanmuuttajia puuttuu Saksan kansalaisuus.

Saksan suurin maahanmuuttajataustainen ryhmä ovat saksanturkkilaiset. Heillä on perinteisesti vahvat siteet kotimaahansa. Koska Saksan laki käytännössä kieltää kaksoiskansalaisuuden, he joutuvat valitsemaan Turkin ja Saksan kansalaisuuden välillä. Huomattava osa on päättänyt pitäytyä Turkin kansalaisuudessa. Turkin presidentti Recep Tayip Erdogan nauttii vahvaa kannatusta saksanturkkilaisten parissa, mitä Saksassa pidetään usein osoituksena epäonnistuneesta integraatiosta.

Vihreiden toisena puheenjohtajana toimi 2008-18 turkkilaistaustainen, Saksassa syntynyt Cem Özdemir. Hän on ollut myös kansanedustaja ja europarlamentaarikko. Özdemir on tuominnut Erdoganin autoritaarisen hallinnon moneen kertaan. Hänen aloitteestaan Saksan parlamentti totesi vuonna 2016, että Turkissa oli tapahtunut ensimmäisen maailmansodan aikaan armenialaisten joukkomurha. Sen jälkeen Özdemir on saanut useita tappouhkauksia.

Merkelin terveys ja vihreät gallupit

Saksan hallitseva puolue CDU-CSU on ollut viime vuodet kriisissä. Puoluetta on jakanut kova valtataistelu, jossa tärkeimpänä kysymyksenä on ollut suhtautuminen maahanmuuttoon ja etenkin pakolaisiin. Liittokansleri Angela Merkel on ottanut näkyvästi kantaa inhimillisen pakolaispolitiikan puolesta. Hänen päähaastajansa on ollut Baijerin puoluejohtaja Markus Söder, joka on ajanut EU:n ulkorajojen sulkemista turvapaikanhakijoilta. Viime talvena spekuloitiin yleisesti, että kristillisdemokraatit saattavat hajota kahtia.

Kun tähän voidaan lisätä kiihtyvät huhut Merkelin heikosta terveydestä ja vihreiden kovat galluplukemat, Saksan poliittista tilannetta voi hyvällä syyllä kutsua turbulentiksi. Liittovaltion seuraavat parlamenttivaalit ovat aikataulun mukaan 2021, mutta jos kristillisdemokraattien ja demarien hallitusyhteistyö ajautuu kriisiin, edessä ovat ennenaikaiset vaalit.

Kenestä vihreä liittokansleri?

Saksan vihreillä on kaksoispuheenjohtajajärjestelmä. Tällä hetkellä puheenjohtajia ovat Annalena Baerbock ja Robert Habeck. Saksan lehdistö on jo jakautunut heidän suhteensa : Stern kannatti seuraavaksi liittokansleriksi Habeckia, Die Welt puolestaan Baerbockia. Der Spiegel varoo ottamasta kantaa mutta antoi jutussaan näkyvyyttä Baerbockille.

Robert Habeckin (s. 1969) puolesta puhuu se, että hän on tällä hetkellä Saksan suosituin poliitikko, jonka karismaa on verrattu rock-tähteen. Hän on filosofian tohtori, neljän lapsen isä ja ministeri Schleswig-Holsteinin osavaltiohallituksessa, Tanskan rajalla. Ministerinä hän on hoitanut osavaltionsa energia-, ympäristö- ja maaseutupolitiikkaa.

Annalena Baerbock (s. 1980) on liittopäivien kansanedustaja, kotoisin Hannoverista Ala-Saksista. Häntä pidetään ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijana, joka hallitsee myös talousasiat. Vihreiden keskuudessa hän on arvostettu ja ristiriitoja sovitteleva hahmo.

Vihreiden näkyviä hahmoja on myös europarlamentaarikko Ska Keller (1981), joka oli toukokuun eurovaaleissa Euroopan vihreiden kärkiehdokas. Kellerin äidinkieli on Saksa, mutta hän puhuu myös arabiaa ja turkkia. Hän on opiskellut mm. islamin tutkimusta Berliinissä ja Istanbulissa. Europarlamentissa hän on tullut tunnetuksi korruptionvastaisesta toiminnasta. Hänen puolisonsa on suomalainen Markus Drake.

Spiegel-lehti pohti kesäkuussa jo avoimesti sitä, miten vihreät pärjäisivät pääministeripuolueena. Lehden arvio oli, että puolue ei ole kovin hyvin valmistautunut hallitsemaan Saksaa. Keskeinen ongelma on vähäinen kokemus politiikan huipulta.

Vihreiden linjaukset muuttaisivat nyky-Saksaa monelta osin. He asettaisivat tiukkoja rajoituksia aseviennille, sulkisivat Nord Stream 2- kaasuputken, koventaisivat Saksan suhtautumista Vladimir Putinin Venäjään ja ajaisivat Euroopan Unionissa integraation syventämistä.

Ja ennen kaikkea vihreät kiirehtisivät ajamaan alas Saksan hiiliteollisuutta, joka on ollut Angela Merkelin erityisessä suojeluksessa. Vihreiden vaalivoitolla voisi olla merkittävä maailmanlaajuinen ilmastovaikutus.

Lue lisää :

·        Hui Min Neo, Could Germany's next chancellor be 'Green'? Yahoo News 8.6.2019.

·        Germany's Green Party Faces Serious Growing Pains. Spiegel Online International -verkkolehden kaksiosainen artikkeli 19.6.2019.

Part 1: Germany's Green Party Faces Serious Growing Pains

Part 2: Addressing a Lack of Administrative Experience

·       

Eurovaaleissa vihreä aalto. Vihreä lanka 3/2019

·        

Anna-Liina Kauhanen, Hyvästi Diesel! Helsingin Sanomien raportti Saksan autoteollisuuden sydämestä Stuttgartista. 21.4.2019