Mitä maahanmuutto maksaa, osa II : Hyvät ja huonot maahanmuuttajat

Tämä on toinen osa kolmiosaisesta kirjoitussarjastani Mitä maahanmuutto maksaa. Ensimmäinen osa Ihmisen hintalappu ilmestyi 26.12. Kolmas osa Lasikatot murtuvat ilmestyy 28.12.

Kotouttaminen maksaa itsensä takaisin…

Aikuisen maahanmuuttajan elinkaarimallin alussa on yleensä kotoutumisvaihe, jossa henkilö opiskelee suomen kielen ja hankkii suomalaisille työmarkkinoille sopivan ammattitaidon. Tällöin hän on veronmaksajien kannalta kustannuserä. Jos kotoutuminen onnistuu hyvin, tämä vaihe jää lyhyeksi. Kotouttamisen voi nähdä investoinniksi, joka tuottaa myöhemmin hyvän tuoton yhteiskunnalle.

Työperäisen maahanmuuttajan kohdalla alkuvaiheen kustannuserää ei tule välttämättä ollenkaan. Vaasaan tuli nousukaudella 2007-08 paljon unkarilaisia hitsareita, jotka saapuivat kaupunkiin perjantaina ja aloittivat työt seuraavana maanantaina.

Mitä maahanmuutto maksaa, osa I : Ihmisen hintalappu

Tämä on ensimmäinen osa kolmiosaisesta kirjoitussarjastani Mitä maahanmuutto maksaa. Toinen osa Hyvät ja huonot maahanmuuttajat ilmestyy 27.12., ja kolmas osa Lasikatot murtuvat 28.12.

Toukokuussa 2015 Juha Sipilän hallitusohjelmaan kirjattiin yhdeksi tavoitteeksi ”laatia riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme, joka mahdollistaa tosiasioihin pohjautuvan keskustelun ja paremman kotouttamispolitiikan sekä päätöksenteon.”

Selvitys julkistettiin viikko sitten Sosiaali- ja terveysministeriön raporteissa. Kyseessä on yhden henkilön, STM:n virkamiehen Jere Päivisen kirjoittama yhteenveto alalla tehdystä tutkimuksesta.

Jutunkertoja Pekka Haavisto

Sain kunnian haastatella Pekka Haavistoa, joka oli kirjailijavieraana Vaasan kaupunginkirjastolla. Pekkahan on kirjailija – sen lisäksi että hän on pitkäaikainen kansanedustaja, joka on toiminut mm. Suomen ja Euroopan vihreiden puheenjohtajana sekä kaksi kertaa ministerinä ja presidenttiehdokkaana. YK:n tehtävissä hän on kierrellyt lukemattomissa maissa – yleensä sellaisissa, joissa on joko sisällissotia tai ympäristöongelmia tai molempia.

Pekalla riittää loputtomasti hyviä stooreja, joten tunti hänen seurassaan ei tuntunut todellakaan pitkältä.

Vaasan valtuusto väitteli monikielisyydestä ja lastensuojelusta

Vaasan kaupunginvaltuuston budjettikokous kesti eilen 12 tuntia – vaikka osa budjetista, investointimenot, siirrettiin joulukuun kokoukseen. 

Monikielinen Vaasa

Kokouksessa käytiin paljon keskustelua vaasalaisten identiteetistä. Ensimmäinen väittely syntyi siitä, onko Vaasa kaksikielinen vai monikielinen kaupunki. Kaupungin strategiaan oli kirjoitettu sana ”monikielinen”, ja tämä herätti ahdistusta ruotsinkielisissä. Hans Franz (RKP) sanoi, että hän ei todellakaan vastusta kansainvälisyyttä, mutta hän haluaa korostaa Vaasan erikoisluonnetta kaksikielisenä kaupunkina.

Huudin asukasilta puhui mopoista ja busseista

Vaasan Huutoniemen ja lähialueiden asukasilta oli keskiviikkona kohtaamispaikka Huudilla. Paikalla oli reilut 40 henkeä, ja keskustelu kävi vilkkaana. Selvää oli, että tämä oli tarpeellinen tapaaminen. Seuraava päätettiin järjestää jossakin vaiheessa kevään puolella 2018.

Huutoniemen koulun pihalle ajaa arviolta sata autoa aamuisin tuomaan lapsia kouluun, ja onnettomuusriski on kova. Asukasillassa heitettiin ehdotuksia, että lapset voisi jättää koulun pihan sijasta Puskantielle tai vaihtoehtoisesti Teininkujan tai Kuninkaantien varrelle.

Metsähakkuut ja hiilipäästöt

Stig-Göran Lassas kyseenalaisti sekä vihreiden että biologian tutkijoiden kyvyn ymmärtää Suomen metsätaloutta (Sydösterbotten 16.9., Vasabladet 20.9.).

Vihreä meppi Heidi Hautala oli äänestänyt syyskuussa europarlamentissa sen puolesta, että metsienhakkuut huomioitaisiin, kun lasketaan Suomen hiilipäästöjä.

Suomi on yhtä aikaa hiilipäästöjen lähde ja hiilinielu. Toisaalta Suomen autot, turvesuot ja energialaitokset laskevat ilmakehään hiilidioksidia, joka kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. Toisaalta Suomen metsät kasvavat ja nielevät ilmakehästä hiilidioksidia, siten hidastaen ilmaston lämpenemistä.

Tuulivoima on Saksassa puolta halvempaa kuin Suomessa

Saksassa pidetyssä tuulivoimatuen tarjouskilpailussa keskihinnaksi tuli 42,80 € per megawattitunti. Tämä on hinta, jonka Saksan liittotasavalta takaa uusille tuulisähkön tuottajille. Suomessa tavoitehinta on kaksi kertaa suurempi : 83,50 €/MWh.

Jos tuulivoiman tuottaja saa sähkönsä myytyä tavoitehintaan, hän ei saa mitään tukea. Jos myydyn sähkön hinta alittaa tavoitehinnan, tuottaja saa erotuksen Saksan liittotasavallan verkkovirastolta Bundesnetzagenturilta.