Tämä on kolmas osa kirjoitussarjasta Arabitieteen nousu ja tuho.
Kaksi aikaisempaa osaa ovat Jäljittelyn aika ja Luomiskausi.
Vuonna 1099 tapahtui jotakin, joka järisytti sekä Eurooppaa että arabimaailmaa. Kristityt ristiretkeläiset etenivät yllätyshyökkäyksellä Palestiinaan ja valloittivat Jerusalemin, islamin kolmanneksi pyhimmän kaupungin. Ristiretkeläiset pitivät Jerusalemia hallussaan 88 vuotta, kunnes Egyptin-Syyrian sulttaani Saladdin valloitti sen heiltä. Seuraavan kerran eurooppalainen armeija miehitti Jerusalemia vasta ensimmäisen maailmansodan jälkikuohuissa.
Eurooppalaiset ristiretkeläiset kohtasivat pyhällä maalla kulttuurin, joka oli joka asiassa murskaavasti ylivoimainen verrattuna heihin : tieteessä, tekniikassa, koulutustasossa, kaupungistumisessa, talouden monimutkaisuudessa ja vaikkapa arjen hygieenisyydessä ja mukavuudessa. Ainoa ala, jolla eurooppalaiset pärjäsivät arabeille, oli sotataito - ja tämä tuli arabeille yllätyksenä. Osoittautui, että arabit olivat aliarvioineet pohjoisten barbaarien sotilaallista voimaa.